Hyppää sisältöön

Yksikköharjoittelu KV-kumppaneiden kanssa takaa taisteluharjoituksen sujuvuuden

Karjalan prikaatiMaavoimatPanssariprikaatiPorin prikaati
Julkaisuajankohta 10.11.2022 11.47
Tiedote
Suomalainen sotilas esittelee asettaan kolmelle yhdysvaltalaiselle sotilaalle metsämaastossa. Taustalla toinen suomalainen sotilas kävelemässä kohti.

Hammer 22 -harjoituksen tiistaipäivä toteutettiin yksikköharjoittelun puitteissa. Porin prikaati otti joukkoihinsa 1st Cavalry Divisionin osia.

Yksikköharjoittelu on tärkeä vaihe ennen varsinaisia taisteluita, kun tilanne ei ole vielä niin sanotusti päällä. Yksikköharjoittelussa tutustutaan kummankin joukon kalustoon, taistelutekniikoihin ja opitaan yhteensovittamaan joukkojen erilaisia toimintatapoja. 

–Sitten kun mennään taisteluun, meillä on riittävä ymmärrys ja kyky taistella yhdessä, Porin prikaatin harjoitusjoukkojen komentaja everstiluutnantti Risto Kohonen kertoo. Kun joukkojen toimintaa yhteensovitetaan, on otettava paljon asioita huomioon, jotta taataan kaikille turvallinen ja järkevä harjoittelu.

everstiluutnantti Risto Kohonen taisteluvarustuksessa

Sitten kun mennään taisteluun, meillä on riittävä ymmärrys ja kyky taistella yhdessä, everstiluutnantti Risto Kohonen kertoo.

–Yhteydenpito yksiköiden välillä, epäsuoran tulen järjestelyt, johtaminen – yleisesti miten joukko toimii esimerkiksi sillan ylityksessä tai miinoitteen läpäisyssä, Kohonen sanoo. Yksi osa joukkojen sujuvan yhteistoiminnan kannalta on oikeanlaiset tehtävien käskytykset, sillä termien tulee olla yhdysvaltalaisjoukoille sellaisia, että ne vastaavat sitä mitä suomalaiset joukot ajattelevat. Kaikkia termejä ei voida suoraan kääntää, vaan niissä on eroavaisuuksia. Kohosen mukaan Hammer 22 -harjoitus on oivallinen paikka harjoitella myös tätä osa-aluetta.

Porin prikaatin joukoilla on hyvät valmiudet toimia yhdysvaltalaisjoukkojen kanssa myös kielellisen osaamisen puitteissa.

–Molemmat jääkärikomppaniat, niin reserviläiset kuin varusmiehet ovat käyneet Suomen kansainvälisen valmiusjoukon koulutuksen (SKVJ) ja heillä on ollut pääsykokeissa kielikokeet. Muita joukkoja kannustamme käyttämään englantia – kyllä ne termit löytävät paikkansa. Hetken keskustelun jälkeen, kiitos suomalaisen koulusivistyksen, he pärjäävät kyllä ja sanat löytyvät, Kohonen kertoo.

Kaksi yhdysvaltalaista sotilasta kävelee talvisessa metsässä, taustalla suomalaisten panssarivaunu.

Yhdysvaltalaisjoukot saavat Pohjankankaalla ja Porin prikaatin joukkojen kanssa kokea ns. perinteisen taistelukentän kattauksen, joka on monista muista paikoista Euroopassa ajettu alas. 

–Tukevat elementit, kuten epäsuora tuli, on muualla aika pienimuotoista verrattuna siihen, miten me suomalaiset käytämme sitä. Kun se integroidaan osaksi pataljoonataistelua, niin Yhdysvaltalaisjoukot pääsevät tekemään ihan erilaisia temppuja kuin mitä monien muiden kumppaneiden tai liittolaisten kanssa, Kohonen sanoo. Yhdysvaltalaisjoukot pääsevät harjoittelemaan vahvaa vastustajaa vastaan osana joukkoa, joka on mekanisoitu ja jolla on voimakas panssarintorjuntakyky ja epäsuora tuli.