Varusmiespalvelus ja -koulutus

Varusmiespalveluksen tavoitteena on ylläpitää Puolustusvoimien valmiutta ja kouluttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin. Varusmieskoulutusta annetaan vuosittain noin 21 000 varusmiehelle. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeneiden naisten määrä on viime vuosina kasvanut.

Varusmiespalveluksen hyödyt voivat olla yksilölle moninaiset. Puolustusvoimat tarjoaa yli viisisataa erilaista ja eritasoista tehtävää palvelukseen tuleville varusmiehille.  Monella on siis hyvä mahdollisuus löytää mielekäs ja hänen kykyjään vastaava palvelustehtävä. Motivoitunut varusmies voi saada palveluksesta siviilissä hyödynnettävän ammatillisen osaamisen lisäksi muun muassa hyviä sosiaalisia- ja esiintymistaitoja, ryhmävalmiuksia, unohtamatta elinikäisiä kaveruussuhteita. 

Palveluksessa varusmiehellä on mahdollista päästä kokeilemaan omia henkisiä ja fyysisiä voimavaroja sekä kokemaan erilaisia uusia asioita kokeneiden kouluttajien opastamina. Varusmiespalvelus on osa yksilön koulutusta ja työuraa. Puolustusvoimat edistää varusmiespalveluksessa hankitun osaamisen tunnustamista yhteistyössä oppilaitosten ja työnantajien kanssa.

Varusmiespalveluksen alussa nuori kohtaa uusia asioita: yhteismajoitus, säännelty ajankäyttö, sotilaallinen kuri ja fyysinen rasitus. Osalle varusmiehistä tämä lisää tilapäisesti psyykkistä kuormitusta. Tämä otetaan huomioon palveluksen alkuvaiheen ohjelmassa. Palvelusolosuhteet järjestetään seuraavin periaattein:

• noudatetaan ehdotonta oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta,
• suhtaudutaan henkilökohtaisiin ongelmiin asiallisesti ja otetaan ne vakavasti,
• kunnioitetaan henkilökohtaisten asioiden luottamuksellisuutta ja
• kerätään palautetta ja suhtaudutaan siihen rakentavasti.

Varusmiesten sosiaalisia taitoja kehitetään pienryhmäkoulutuksessa sodan ajan ryhmäkokoonpanossa. Koulutuksessa miehistölle painotetaan taistelijaparin ja taistelupartion yhteistoiminnan merkitystä sekä vastuuta keskinäisestä huolehtimisesta. Johtajakoulutuksessa korostetaan ihmisten yksilöllistä kohtaamista, luottamuksen rakentamista ja alaisista huolehtimista.

Varusmiespalvelus kasvattaa sotilaita, jotka ymmärtävät maanpuolustuksen oikeutuksen ja kykenevät tekemään eettisesti oikeita valintoja ja päätöksiä. Varusmieskoulutuksen eettisessä kasvatuksessa korostuu ihmisarvo, erilaisuuden ymmärtäminen, yksilön kunnioitus ja vastuuntunto. Puolustusvoimissa ei hyväksytä kiusaamista, häirintää eikä simputusta. Toiminnan lähtökohtana on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu.

Varusmieskoulutuksen rakenne

Varusmiespalvelus muodostuu eri koulutusjaksoista ja niiden sisällä olevista kursseista. Kaikki asevelvolliset aloittavat palveluksen samalta viivalta. Varusmiespalvelus kestää koulutuksesta riippuen 165, 255 tai 347 päivää. Noin 43 % varusmiehistä palvelee 347 päivää, noin 14 % 255 päivää ja 43 % 165 päivää. Miehistön tehtäviin koulutettavilla palvelusaika on 165 päivää ja miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavilla sekä aseetonta palvelusta suorittavilla 255 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavat palvelevat 347 päivää.

Varusmiehet valitaan koulutuksiin Puolustusvoimien tarpeen mukaisesti. Valinnoissa huomioidaan varusmiehen halukkuus ja soveltuvuus sekä kouluttaja- ja vertaisarviointien tulokset. Asevelvollisen ennen varusmiespalveluksen alkamista hankkima osaaminen tunnistetaan ennen palvelusta, ja osaamista pyritään hyödyntämään palvelustehtävissä. Varusmiesten erityisosaamista hyödynnetään erityistehtävissä.

Alokasjakso

Alokasjakson suoritettuaan varusmiehet osaavat sotilaan perustaidot

Alokasjakso on 6 viikon pituinen. Alokkaat jaetaan alokasjakson joukkueisiin ennen palvelusta suoritetun ennakkokyselyn tulosten perusteella. Varusmiehet totutetaan ensimmäisten viikkojen aikana perusyksikön ja joukko-osaston jokapäiväiseen palvelusrytmiin. Alokasjakson aikana he oppivat sotilaallisen toiminnan yleiset perusteet ja sotilaan perustaidot selviytymisestä, suojautumisesta sekä suojaamisesta. Peruskoulutus antaa kaikissa puolustushaaroissa varusmiehille perusteet toimia turvallisesti yksittäisenä sotilaana, taistelija-parina ja osana partiota. 

Alokaskauden aikana suoritetaan sotilaan perustutkinto, jossa mitataan henkilökohtaisia tietoja ja taitoja ase- ja ampumakoulutuksessa, taistelu- ja marssikoulutuksessa sekä liikuntakoulutuksessa. 

Alokasjaksolla tehdään varusmiesten koulutushaaravalinnat. Koulutushaaravalintojen perusteella määräytyy, minkä koulutushaaran peruskurssin varusmies suorittaa koulutushaarajaksolla. Alokasjaksolla varusmiehet voivat hakeutua myös omaa osaamistaan ja siviilikoulutustaan vastaaviin erityistehtäviin, joista tiedotetaan ja joihin hakeudutaan erikseen. Erityistehtäviä ovat muun muassa graafikon, ICT -tukihenkilön, valokuvaajan tai toimittajan tehtävät. 

Koulutushaarajakso

Koulutushaarajakson aikana kehitetään yksilötaitojen lisäksi ryhmätason yhteistoimintaa

Koulutushaarajakso on 6 viikon pituinen. Jakson aikana varusmiehille koulutetaan koulutushaaran kriittisen osaamisen edellyttämät asiat (koulutushaaran peruskurssi) sekä määrätään palvelusajat. Koulutushaaran peruskurssin päämääränä on, että kurssin suoritettuaan koulutettava osaa oman koulutushaaransa mukaiset perustiedot ja -taidot, osaa oman tehtävänsä valmiutta kohotettaessa, osaa henkilökohtaisen ja ryhmäkohtaisen aseen tai järjestelmän käytön taistelutilanteessa ja osaa täyttää hänelle käsketyt taistelutehtävät osana koulutushaaransa mukaista ryhmää.

Koulutushaarajaksolla varusmiesten tietojen ja -taitojen osaaminen arvioidaan koulutushaaratutkinnolla, jonka hyväksytysti suorittaneille myönnetään koulutushaaramerkki.

Koulutushaarajakson aikana tehdään johtajavalinnat aliupseerikurssille. Johtajakoulutukseen valitaan johtamis- ja oppimisedellytyksiltään testien perusteella sopivimmiksi arvioidut varusmiehet. Valinnoissa otetaan huomioon varusmiehen halukkuus ja puolustusvoimien sodan ajan johtajatarve.

Erikoiskoulutusjakso

Toimintakyky osana koulutusta

Toimintakyvyn koulutus aloitetaan jo alokas- ja koulutushaarajakson aikana ja sitä kehitetään nousujohteisesti koko palveluksen ajan. Toimintakykykoulutus kehittää varusmiehen henkistä ja fyysistä toimintakykyä samassa suhteessa kuin palveluksen aikaista rasittavuutta kasvatetaan. Erikoiskoulutusjaksolla toimintakyvyn kehittämisen tavoitteena on, että jakson suoritettuaan sotilas kykenee toimimaan osana sodan ajan ryhmäänsä toimintakykynsä säilyttäen ja että hän on toimintakyvyltään valmis joukkokoulutusjakson vaativaan sotilaskoulutukseen ja aiempaa pidempiin sotaharjoituksiin.

Erikoiskoulutusjakso on 6 viikon pituinen. Erikoiskoulutusjakson alkaessa johtajakoulutukseen valitut aloittavat aliupseerikurssin. Erikoiskoulutusjakson tavoitteena on, että sodan ajan miehistötehtäviin sijoitettavat 165, 255 ja 347 päivää palvelevat varusmiehet osaavat erikoiskoulutusjakson jälkeen oman puolustushaaransa, aselajinsa ja koulutushaaransa mukaiset sotilaan tiedot ja taidot. Koulutus antaa valmiudet toimia koulutushaaran mukaisessa tehtävässä, partion, ryhmän ja joukkueen osana. Erikoiskoulutusjaksolla suoritetaan tehtävän vaatimat jatko- ja täydennyskurssit sekä erikoistutkinnot.

Miehistön 255 päivää palvelevien erikois- ja joukkokoulutusjakson koulutus suunnitellaan ottaen huomioon varuskunnalliset velvoitteet, sodan ajan tehtävän vaatimukset sekä taistelu- ja ampumaharjoitukset.

Joukkokoulutusjakso

Koulutuksen tavoite; suorituskykyinen sodan ajan joukko

Varusmieskoulutus huipentuu joukkokoulutusjaksoon, joka kestää kuusi viikkoa. Tärkeimmät harjoitukset järjestetään joukkokoulutusjaksolla. Koulutus antaa valmiudet toimia sodan ajan tehtävässä ja täyttää määritetyt suorituskykyvaatimukset. 
Varusmiehet kootaan ja sijoitetaan viimeistään joukkokoulutusjakson alussa tuotettavaan sodan ajan joukkoon. Joukot koulutetaan sodan ajan kokoonpanossa, johon voi sisältyä myös joukkoon kuuluva varalisä. Joukkokoulutusjaksolla joukon koulutustaso mitataan taistelu- ja ampumaharjoituksissa.

Joukkokoulutusjakso rakentuu joukkokoulutuskursseista, sotaharjoituksista ja jakson lopulla suoritettavasta Reservin polku -kurssista. Kurssi ajoittuu viimeisen sotaharjoituksen ja kotiuttamisen väliselle ajalle.

Koulutus 2020-luvulla

Puolustusvoimat on uudistanut varusmieskoulutusta ja asevelvollisuuden käytäntöjä Koulutus 2020 -ohjelmalla. Ohjelmalla on kehitetty kutsuntajärjestelmää, palvelusvalintoja, koulutusjärjestelmää kokonaisuudessaan sekä koulutusmenetelmiä. Asevelvollisen koulutuspolkua kutsunnanalaisesta reserviläiseksi on pyritty kehittämään mahdollisimman sujuvaksi.

Tavoitteena on vaikuttava, mutta kustannustehokas koulutus, joka vastaa tulevaisuuden turvallisuusympäristön haasteisiin. Tehokkaasta ja tavoitteellisesta koulutuksesta saavat hyödyn sekä puolustusjärjestelmä että yksilö. Koulutuksessa hyödynnetään nykyaikaista teknologiaa. Modernien oppimisnäkemysten mukaisesti koulutettavalle annetaan enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Harjoittelua tehostetaan ja saavutettuja oppimistuloksia mitataan systemaattisesti.

Koulutus 2020 -ohjelmalla on kehitetty seuraavia osa-alueita:

Kutsunnat ja palvelusvalinnat

• Tiedonkulun apuna hyödynnetään digitalisaatiota. Sähköinen asiointi tulee kaikkien asevelvollisten ulottuville.

Modernit koulutusmenetelmät

• Simulointi, verkko- ja virtuaalikoulutus tulevat luontevaksi osaksi asevelvollisen koulutusta.
• Koulutusta muokataan moduulirakenteiseksi - tämä tukee osatavoitteiden täsmentymistä ja koulutuksen tasalaatuisuutta. Siirtymiä ja odotteluita voidaan vähentää.
• Osaamistavoitteet ohjaavat koulutuksen toteuttamista. Kouluttajan valmentava rooli korostuu. Koulutuksella tuetaan kokonaisvaltaista toimintakykyä, jonka osa-alueina ovat psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen toimintakyky.

Koulutusjärjestelmä

• Koulutusaikoja tarkastellaan osaamistavoitteista käsin.
• Koulutusjärjestelmän vaikuttavuutta arvioidaan systemaattisesti - osa-alueina oppimistulokset, ajallinen tehokkuus, kustannustehokkuus, resurssien ja tilojen optimaalinen käyttö.
• Valmiusjoukkokoulutusta kehitetään.
• Reservin koulutusjärjestelmää kehitetään. Jatkossa sähköiset asiointipalvelut kattavat myös reserviläisten tarpeet.
• Vaativaa harjoitustoimintaa tehostetaan. Tavoitetaso säilyy korkealla ja koulutus on aiempaa kokonaisvaltaisempaa.

Palveluksen aloittamis- ja kotiuttamisajat

Maavoimat, Merivoimat, Ilmavoimat, Rajavartiolaitos