Hyppää sisältöön

Vaellus arktisessa erämaassa on yksi upseerikokelaan palveluksen kohokohdista

Jääkäriprikaati
Julkaisuajankohta 30.4.2024 12.09
Uutinen
Kuva: Upseerikokelas Venla Mattila

Jääkäriprikaatin upseerikokelaat suorittivat perinteisen kokelasvaelluksen Käsivarren erämaan upeissa maisemissa 25.–27.4.2024.

Ennen vaellukselle lähtemistä kokelasjoukolle asetettiin tavoitteita, jotka oli tarkoitus täyttää näiden kolmen päivän aikana. Näitä tavoitteita olivat muun muassa fyysisen kunnon ja johtamiskyvyn kehittäminen, hiihtohinaukseen harjaantuminen sekä operointikyvyn harjoittelu ja kehittäminen puuttomalla alueella. Veteraanien perintöä kunnioitettiin kansallisen veteraanipäivän tilaisuudessa, johon upseerikokelaista koottu kunniaosasto osallistui vaelluksen viimeisenä päivänä.

Kokelasvaellus alkoi iloisella jälleennäkemisellä, kun Rovaniemen ilmatorjuntapatteriston ja Lapin jääkäripataljoonan upseerikokelaat lähtivät matkaan yhteisellä bussikuljetuksella Sodankylästä kohti Käsivartta. Rinkat oli pakattu huolellisesti edellisenä iltana ja sukset huollettu pitkää hiihtomarssia varten. Bussimatka päättyi Muotkatakkaan, josta hiihtomarssi alkoi. Jylhät vaarat kohosivat ympärillä, ja jo ensimmäisestä päivästä saakka säät suosivat marssivaa osastoa poutaisella ja aurinkoisella kevätsäällä. Matka taittui melko joutuisasti Ailakkajärvelle, vaikka rinkan paino ja haastavat korkeuserojen vaihtelut loivat marssimiseen omat haasteensa. Ailakkajärvellä upseerikokelaat saivat perehdytystä hiihtohinaukseen, jonka avulla kuljettiin vauhdikkaasti Termisvaaran päälle ihastelemaan maisemia sekä muinaista Seitakiveä. Päivä päättyi sissitelttojen pystyttämiseen Paihkasjärvelle, jossa kokelaat saivat palautua päivän koitoksesta yön yli ja viettää yhteistä aikaa nuotiolla suurten vaarojen ympäröimänä.

Kuva: Upseerikokelas Hilla Lämsä

Aamun valjetessa toiseen marssipäivään teltat purettiin ripeästi ja suunnaksi otettiin Saanatunturi. Saanajärvelle saavuttaessa oli aika hieman pidemmälle tauolle ja lihaksia oli syytä venytellä, sillä edessä oli Saanatunturin huiputus. Matka tunturin huipulle oli raskas ja koetteli fyysisen kestävyyden lisäksi upseerikokelaiden henkistä sisua, kun joukko kipusi raskaassa lumessa jyrkkää tunturin rinnettä kohti huippua. Sisukkuus kuitenkin palkitsi jälleen, kun Kilpisjärven maisemat avautuivat silmien edessä. Tunturit näyttivät ikään kuin valkoiselta aavikolta, kun puutonta aluetta riitti ympärillä silmän kantamattomiin. Kokelaiden keskuudessa vallitsi yhteinen voiton ilo ja vahva joukkuehenki, kun hurjan tunturin laskun jälkeen savuttiin Rajan rantaan yöpymään ja saunomaan illaksi.

Kuva: Everstiluutnantti Sini Kouri

Marssin viimeisenä päivänä siirryttiin hiihtomarssilla Kilpisjärveä pitkin kolmen valtakunnan rajapyykille, jossa kokelaat osallistuivat Kansallisen Veteraanipäivän tilaisuuteen kunnioittamaan veteraanien perintöä. Oli unohtumaton kokemus päästä edustamaan varusmiehenä kunniatapahtumassa, joka on perinteikäs ja pohjautuu historiallisesti erittäin merkittäviin tapahtumiin. Tilaisuuden jälkeen matka taittui vauhdikkaasti hiihtohinauksella takaisin Rajan rantaan, josta linja-autokyyti vei upseerikokelaat takaisin Sodankylään.

Kokelasvaellus oli kokonaisuudessaan unohtumaton reissu yhdessä vertaisten kanssa, joka nostatti joukon yhteishenkeä sekä ymmärrystä vaativia arktisia olosuhteita kohtaan. Vaellus oli monelle kokelaalle varmasti yksi palveluksen kohokohdista ja antoi jatkumon reserviupseerikoulussa muodostuneelle yhteishengelle. Yhteistä marssia kantava vertaistuki ja yhteenkuuluvuus koettiin pian päättyvän palveluksen aikana upseerikokelaana viimeisen kerran, mutta tuleville reservinupseereille se on vasta alkua.

Upseerikokelas Venla Mattila
1. Jääkärikomppania
Lapin jääkäripataljoona

Kuva: Majuri Mikko Kuusisto
´