Hyppää sisältöön

Asialliset varusteet!

Puolustusvoimat
Julkaisuajankohta 12.12.2021 10.50
Tiedote

Palveluksessa varusmies viettää suuren osan ajastaan ulkoilmassa ja erityisesti tammikuussa palvelukseen saapuville on tärkeää osata pukeutua kunnolla talvipakkasten kylmyyteen. Pakkassäillä on haitallista olla liikaa tai liian vähän vaatteita, tai vaatteita väärässä järjestyksessä päällä.

– Alokkaiden näkökulmasta varmasti toimintaan nähden oikeanlainen pukeutuminen ja vaatetuksen säätely on kaikkein tärkeintä. Silloin kun liikutaan, on vähemmän vaatetta ja kun ollaan paikallaan, lisätään vaatetusta sekä tarvittaessa vaihdetaan kuivaa vaatetta päälle, Jääkäriprikaatin koulutusosaston kapteeni Mikael Aikio selventää.

Pakkasen määrä ei yksin sanele varustusta, vaan tulevan tehtävän rasitustaso ja oma kestävyys määrittelevät paljon pidemmälle, millainen varustus on kannattava. Luonnollisesti kylmässä lisätään kerrastoja ja lämmetessä kerrastoja riisutaan tai vähintään tuuletetaan avaamalla vetoketju. Kaikilla on oma kylmänsieto ja lämmöntuotto, johon paras varustus löytyy kokeilemalla.

Kerrospukeutuminen on kulmakivi kylmässä ja on erityisen tärkeää jättää tarpeeksi tilaa ylimääräisille kerrastoille päällimmäisten vaatteiden alle. Toisin sanoen kenkien, hanskojen, takin ja housujen pitää olla tarpeeksi suuret. Lisäksi kerrastojen väliin on jäätävä ilmaa.

– Alokkaiden näkökulmasta varmasti toimintaan nähden oikeanlainen pukeutuminen ja vaatetuksen säätely on kaikkein tärkeintä. Silloin kun liikutaan, on vähemmän vaatetta ja kun ollaan paikallaan, lisätään vaatetusta sekä tarvittaessa vaihdetaan kuivaa vaatetta päälle, Aikio kertoo.

Pukeudu, liiku, syö

Myös aseenkäsittelyssä lämpötilalla ja olosuhteilla on väliä. Pakkassäillä paleltumat käsiin ovat todennäköisiä, jos asetta käsittelee ilman käsineitä.

– Pahimmassa tapauksessa käsiin voi tulla merkittäviä paleltumavammoja. Näiden seurauksena voidaan käsi tai sormia jopa menettää. Lisäksi etenkin vaikeissa paleltumavammoissa on tulehduksen riski, päällikkölääkäri Katja Pulska muistuttaa.

Paleltumien lisäksi matala lämpötila saa aikaan elimistössä erilaisia reaktioita. Ne voivat ilmentyä sydän- tai hengitysoireina. Oireilu lisääntyy niillä, joilla on ennestään astmaa tai allerginen nuha. Hengitysinfektioiden riski voi muutenkin kasvaa, kun ympäristön lämpötila ja kosteus pienenevät.

Kylmässä tapahtuvia vammoja voi ehkäistä pukeutumalla kunnolla, pitämällä itsensä liikkeessä ja syömällä lämmintä ruokaa. Liikkeessä pysymisessä tärkeää on, ettei hikoile liikaa, koska hiestä märät vaatteet eivät lämmitä kehoa.

Ympäristön alhainen lämpötila tai lämpötilan lasku saavat elimistössä aikaan erilaisia vasteita, jotka voivat ilmentyä esimerkiksi sydän- tai hengitystieoireina. Oireilu lisääntyy erityisesti niillä, joilla on ennestään esimerkiksi astma tai allerginen nuha. Myös hengitystieinfektioiden riski voi kasvaa, kun ympäristön lämpötila ja samalla ilman kosteus pienenevät.

– Suurimmat virheet liittyvät juuri pukeutumiseen ja aseenkäsittelyyn. Vääränlaisesta pukeutumisesta voi seurata paikallisia paleltumia tai jopa hypotermia. Paleltumat voivat pahimmillaan olla elinikäinen vamma, Aikio vahvistaa.

Ruokailun merkitys korostuu

Kylmässä on tärkeää syödä oikein ja oikeita asioita. Leijona Cateringin Suvi Pitkäsen mukaan kylmää lounaspussiruokailua kuuluu välttää kylmällä säällä. Jälkiruokana tai välipalana jogurtit eivät ole hitti vaan suositaan kuumia juomia kuten mehua, teetä tai kaakaota, energiapitoisia välipalapatukoita ja palautusjuomia.

– Ruuan laadulla ja energiasisällöllä on erittäin suuri merkitys varusmiehille, jotka toimivat talvisessa ympäristössä. Leijona tarjoaa ravitsemussuositusten mukaista lämmintä ruokaa myös maasto-olosuhteissa arktisessa ympäristössä, Pitkänen valaisee.

Kylmällä säällä keho tarvitsee energiapitoista ruokaa ja on erittäin tärkeää, että kaikki päivän ateriat tulevat syödyksi kokonaan. Näin varmistuu se, että energian saanti on riittävä olosuhteisiin.

Uutinen on julkaistu alun perin Ruotuväen Alokasliitteessä. 
Kirjoittaja: Ture Laiti, kuvaaja: Oona Myöhänen. 

´