Hyppää sisältöön

Varusmiespalvelus antaa rytmiä arkeen ja eväitä elämään

Maavoimat
Julkaisuajankohta 21.12.2020 9.44
Tiedote
Pimeässä metsässä, talvimaisemassa tummat kypäräpäiset hahmot seisovat, joista yksi näyttää raapivat päätään.

Masentaako vuoden pimein päivä? Aamulla aikaisin herääminen, opiskelu ja työt eivät maistu? Joskus elämä vaikuttaa hankalalta ja syrjäytyminen uhkaa. Älä lannistu! Nouse ylös, mars! Varusmiespalveluksessa voi totutella hyvään arkeen: aamuherätys, arkirutiinit ja palvelustehtävät tuovat rytmiä elämään. Armeijassa on hyvät liikuntamahdollisuudet ja ammattitaitoiset liikunnanohjaajat. Hyvässä kunnossa jaksaa painaa harmaassa ja jopa pimeässä pohjolassa. Intissä tutustuu monenlaisiin tyyppeihin ja voi saada uusia kavereita ja hyviä ystäviä. Ja oppii itsestään: kyllä ihminen jaksaa ja pystyy.

Uusia ystäviä ja maisemanvaihdos

- Moni nuori saa varusmiespalveluksen aikana kiinni normaalista arkirytmistä. Itsestä huolehtiminen lisääntyy, ruokailu- ja liikuntatottumukset voivat muuttua terveellisemmäksi. Parhaimmillaan tämä kaikki opittu siirtyy mukana reserviin. Varusmiespalvelus voi olla tervetullut maiseman vaihto nuoren elämässä, jossa arkielämä on voinut olla hyvinkin kuluttavaa ja rikkonaista. Palveluksen aikana on mahdollista ja hyvin tyypillistä luoda uusia ystävyyssuhteita, jotka kestävät läpi elämän, sosiaalikuraattori Sari Haapaniemi Maasotakoulun Haminan varuskunnasta sanoo.

Intissä osana ryhmää

- Varusmiespalvelus haastaa toimimaan osana ryhmää. Missään tehtävässä ei voi suorittaa asepalvelusta niin, etteikö olisi kiinteästi yhteistyössä muiden varusmiesten ja kouluttajien kanssa. Osallisuuden kokeminen on parasta syrjäytymisen ehkäisyä, Maasotakoulun sotilaspastori Ilpo Parviainen pohtii.

- Oman tehtävän hoitaminen opettaa ottamaan vastuuta omasta elämästä laajemminkin. Kontrolloidussa ympäristössä tehtävästä ja siihen kuuluvista vastuista on vaikea luistaa. Johtajakoulutuksen saavat varusmiehet saavat todellista oppia asioiden ja ihmisten johtamisesta, Parviainen jatkaa.

- Ryhmässä toimiminen ja johtaminen luovat monenlaisia taitoja myös tulevaan elämään. Kotiutuvat varusmiehet ovat kertoneet saaneensa harjoitusta ja sitä kautta varmuutta toimia hyvinkin erilaisissa tilanteissa. On tullut varmuutta toimia niin ryhmässä kuin yksittäisenä henkilönä. Eräät ovat maininneet tärkeänä asiana kysymisen taidon. Kaikkea ei tarvitse itse osata. Kysymällä ja selvittämällä asioihin saa selvyyttä, sosiaalikuraattori Haapaniemi kertoo.

Varusmiespalvelus antaa tietoa ja taitoja toimimiseen yhteiskunnassa ja luo monille pohjaa opiskeluun ja ammatinvalintaan.

Kaikki aloittavat samalta viivalta

- Varusmiespalvelukseen kaikki lähtevät samalta viivalta tasa-arvoisina. Mahdollisuus hakea erilaisiin tehtäviin annetaan kaikille. Jatkossa varusmiehen soveltuvuus ja Puolustusvoimien tarve ratkaisevat koulutusvalinnat, sosiaalikuraattori Sari Haapaniemi Maasotakoulun Haminan varuskunnasta toteaa.

Varusmiespalvelus on aikaa, joka kokoaa ikäluokkien nuoria, erityisesti miehiä, samaan paikkaan ennen siirtymistä opiskelemaan ja työelämään.

- Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja toisen ihmisen kunnioittaminen ovat myös Puolustusvoimien koulutuksessa keskeisiä arvoja, Haapaniemi sanoo.


- Parhaimmillaan armeija vahvistaa ainakin sitoutumista, henkistä kestokykyä, vuorovaikutustaitoja, asioiden organisoimista ja johtamista. Näiden henkisten hyveiden lisäksi monet parantavat fyysistä kuntoaan ja saavat ammattitaitoista liikuntakoulutusta, kertoo Maasotakoulun sotilaspastori Ilpo Parviainen.

Keskeisin merkitys Puolustusvoimissa ja varusmiespalveluksessa on yhteiskunnan antaman tehtävän toteuttaminen, eli Suomen sotilaallinen puolustaminen, alueen valvonta, alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, ja niin edelleen.

- Muita yhteiskunnallisia ja sosiaalisia merkityksiä voidaan myös nähdä. Varusmiespalvelus antaa ihmiselle eväitä elämään monellakin tavalla, Parviainen toteaa.

Mitkä ovat tyypillisimmät ongelmat tai huolet, joita varusmiehillä on?


- Sopeutumis- ja motivaatiohaasteet, raha-asiat, opiskeluasiat ja nopeat muutokset elämäntilanteissa. Tyypillistä on ns. moniongelmaiset asiakkaat, sosiaalikuraattori Sari Haapaniemi, Maasotakoulun Haminan varuskunnasta sanoo.

- Yleisimpiä ovat yleinen motivaation ja henkisen jaksamisen puute. Lisäksi erilaiset siviilimurheet ovat yleisiä. Näitä ovat ainakin ihmissuhde -kysymykset, taloushuolet ja epävarmuus tulevaisuudesta, kertoo sotilaspastori Ilpo Parviainen Maasotakoulusta.

Miten te sosiaalikuraattorit ja sotilaspastorit työssänne vastaatte varusmiesten huoliin ja tuette ongelmissa?

- Helposti ja nopeasti tavoitettavissa oleminen on tärkeää. Varusmies haluaa usein nopeasti avun, jotta asia ei suotta pitkity ja aiheuta huolta. Sosiaalikuraattorin tärkein työkalu on luottamuksellinen keskustelu. Tarvittaessa me neuvomme ja ohjaamme eteenpäin, sosiaalikuraattori Haapaniemi toteaa.

- Sotilaspapit pyrkivät olemaan helposti lähestyttäviä, luotettavia ja sopivan ammattitaitoisia tukemaan varusmiestä heidän ongelmissaan. Läsnäolo harjoituksissa ja koulutuksissa vahvistaa luottamusta ja tekee papista tutun. Työtä tehdään yhteistyönä terveysaseman, sosiaalikuraattorin ja yksikön henkilöstön kanssa. Kuitenkin niin, että ehdoton vaitiolovelvollisuus on pidettävä ja varusmiehen kertomista asioista voi puhua toisille ammattilaisille vain varusmiehen luvalla, sotilaspastori Parviainen sanoo.


Kysyimme varusmiehiltä intin mahdollisesta vaikutuksesta syrjäytymisen ehkäisyyn. Tässä kysymyksiä, ja varusmiesten vastauksia lyhentämättöminä:

Voiko varusmiespalvelus ehkäistä syrjäytymistä tai syrjään yhteiskunnasta jäämistä?

Korpraali Juho Mertanen, Jääkärikomppania /RUK, Maasotakoulu, Hamina:
"Itselläni on kuva, että palvelus pääasiassa ehkäisee syrjäytymistä. Kuitenkin liiallinen stressi ja sopeutumisen vaikeus voi aiheuttaa sen, että osa karsiintuu pois ja täten saattaa syrjäytyä."

Jääkäri Tuomas Kivi, Jääkärikomppania /RUK, Maasotakoulu, Hamina:
"Varusmiespalveluksen aikana joutuu ihmisten kanssa kontaktiin välttämättömästi. Sen ansiosta kaverisuhteita muodostuu helposti intissä."

Alikersantti Abdurrahman Faig, Jääkärikomppania /RUK, Maasotakoulu, Hamina:
"Mielestäni varusmiespalvelus ei ehkäise syrjäytymistä, sillä palveluksen aikana joutuu helposti silmätikuksi ja kokee jatkuvaa naljailua pienistäkin asioista. Muista etääntyy helposti."

Mitä ongelmia varusmiehillä yleensä on?

Korpraali Juho Mertanen, Jääkärikomppania /RUK, Maasotakoulu, Hamina:
"Yleisimpänä esiintyy mielestäni sopeutumisvaikeuksia. Se, että varusmiesten tulee olla pitkäjaksoisesti samassa paikassa voi tuottaa ongelmia osalle. Varsinkin tällöin, jos porukka on epämiellyttävä. Ihmissuhteet tuottavat myös todella paljon stressiä muun palveluksen ohella."

Jääkäri Tuomas Kivi, Jääkärikomppania /RUK, Maasotakoulu, Hamina:
"Psyykkisiä ongelmia voi intin aikana syntyä, koska ero siviilin ja intin välillä on suuri. Tämä muutos voi osalle olla liian iso ja tapahtua liian nopeasti."

Alikersantti Abdurrahman Faig, Jääkärikomppania /RUK, Maasotakoulu, Hamina:
"Sopeutumisvaikeuksia erityisesti. Mikäli on vähänkin erilainen ihminen, palvelus voi muuttua ahdistavaksi. Lisäksi ihmissuhdeongelmat ovat yleisiä."

Miten armeija-aikana on autettu mahdollisissa ongelmissa?

Korpraali Juho Mertanen, Jääkärikomppania /RUK, Maasotakoulu, Hamina:
"Apua on tarjottu todella hyvin sekä pyritty auttamaan erillisten henkilöiden kautta (mm. sotilaspastori). Tämä tietysti auttaa niitä, jotka uskaltautuvat juttelemaan. Kuitenkin mielestäni parempi keino auttaa olisi luoda yhteishenkeä aliupseereiden ja jääkäreiden välillä. Oman palveluksen ajan tähän ei olla mielestäni panostettu tarpeeksi." 

- Tässä kommentissa on paljon sanottu. Varusmiehet viettävät aikaa keskenään todella paljon varsinkin iltaisin. Varusmiesjohtajien käyttäytymisellä on valtavan suuri merkitys henkisen hyvinvoinnin kannalta. Varusmiesjohtajien koulutuksessa on onneksi aiempaa enemmän huomioitu ryhmäkiinteyden luomisen tärkeys, sotilaspastori Ilpo Parviainen sanoo.

Jääkäri Tuomas Kivi, Jääkärikomppania /RUK, Maasotakoulu, Hamina:
"Psyykkiseen terveyteen ollaan intissä puututtu. Apua siihen voi hakea esimerkiksi sotilaspastorilta."

Alikersantti Abdurrahman Faig, Jääkärikomppania /RUK, Maasotakoulu, Hamina:
"Kuraattori osasi auttaa opiskeluun ja talouteen liittyvissä kysymyksissä, mutta muuten apua ei saa käytännössä ollenkaan, ellei ongelma liity taistelemiseen."


Otamme varusmiesten antamat vastaukset ja palautteet huomioon, jotta voimme koettaa ratkaista ongelmia ja kehittää toimintaa.

- Varusmiesten vastauksissa on juuri sitä intin "kirjoa" näkyvissä ja se on todellisuutta, sosiaalikuraattori Sari Haapaniemi Maasotakoulusta toteaa.

- Kaikkiin asioihin ei ehkä olla osattu hakea apua tai asioiden sanoittamisen vaikeus estää puhumasta. Joskus on tilanteita, joihin ei ehkä ole olemassa ratkaisua, ainakaan armeijasta.

- Sosiaalikuraattorin työ on 27 vuoden aikana muuttunut paljon. Vuosi vuodelta työn painopiste on siirtynyt opiskelu- ja raha-asioista keskusteluihin, joissa keskeisinä asioina on jaksaminen, motivaatio ja sopeutuminen. Tunne riittämättömyydestä on tullut tutuksi myös sosiaalikuraattorille.

- Ei ole mahdollista saavuttaa jokaista, jolle kuraattorin tai papin tuki olisi merkityksellistä, sotilaspastori Ilpo Parviainen sanoo.


- Jotta apu olisi haluavalle mahdollista, varuskunnallisissa käytännöissä pitää varmistaa mahdollisuudet siihen: kuraattori tai pappi pitää voida halutessa tavata mahdollisimman nopeasti. Yksikön päällikön ja muun henkilökunnan on tukeuduttava kuraattoriin ja pappiin tarvittaessa. Näin pääsääntöisesti onkin ja yhteydenpito on luontevaa ja jatkuvaa, Parviainen jatkaa.

- Kun puhumme mielenterveysasioista, ensisijainen apu on terveysalan ammattilasilla. Kuraattorin ja papin apua ei tule mieltää terapiaksi, vaan enemmän rinnalla kulkemiseksi ja tukemiseksi.

Varusmiesten haastattelut tekivät Maasotakoulun/RUK:n mediavarusmiehet.
Kuvat ovat kuvituskuvia Puolustusvoimien, Taistelukameran ja Maasotakoulun sekä Reserviupseerikoulun arkistoista.

´