Hyppää sisältöön

Reservin yliluutnantti Jonne Härkänen: "Jokainen sotilas on tärkeässä roolissa"

Maasotakoulu
3.12.2021 12.01
Tiedote
Maastopukuinen sotilas, reserviläinen metsässä. Rauhalliset, tyytyväiset kasvot.

Lappeenrantalainen Jonne Härkänen, 35, on aktiivinen reserviläinen. Hän on käynyt kertausharjoituksissa ja koulutuksissa noin kymmenen vuoden ajan.

- Tuttu yllytti mukaan maakuntajoukkojen toimintaan, reservin yliluutnantti Jonne Härkänen sanoo.

- Omasta aselajista eli ilmatorjunnasta, tarkemmin ilmatorjuntatykistä, koulutus loppui hyvin äkkiä kotiutumiseni jälkeen, joten halusin hakeutua reserviläistoimintaan muuta kautta.

Mitä aktiivisuus reservissä vaatii? Millainen on "hyvä" reserviläinen mielestäsi?

- Tätä on monenlaista. En ehkä osaa sanoa, vaatiiko reserviläisyys mitään erityisesti. No maanpuolustustahtoa tietysti, mutta uskoisin, että se tulee luonnostaan, jos näihin hommiin lähtee.

- Kiinnostusta asiaa kohtaan, oman osansa tärkeyden ymmärtäminen on myös isossa roolissa. Pitää tietää, mikä on oma tehtävä ja mitä minulta vaaditaan, että saan tehtävän suoritetuksi.

- Jokainen sotilas on tärkeässä roolissa ja jokaisen tulee täyttää oma tehtävänsä. Joukko toimii tehokkaasti ainoastaan silloin, kun yhteinen päämäärä on kirkas ja kaikki menevät sitä kohti.

- Aktiivisia reserviläisiä tarvitaan. Minusta on hienoa, että Puolustusvoimat on nostanut reserviläisten roolia ja meillä on oikeasti merkittävät tehtävät sodan ajan joukoissa.

Kuinka usein käyt kertaamassa?

- ”Kovia” (eli pakollisia) harjoituksia on ollut ehkä noin 5-7 kappaletta ja vapaaehtoisissa harjoituksissa olen käynyt kymmeniä kertoja.

- Ennen lapsia kävin 4-5 kertaa vuodessa, nykyisin pari kertaa.

Kertausharjoitukset kestävät yleensä noin viikon tai viisi päivää. Vapaaehtoiset harjoitukset sijoittuvat yleensä viikonlopuille ja kestävät 2-3 päivää.

Työnantajan on annettava työntekijälle vapaata, jotta hän voi mennä kertausharjoituksiin. Ellei ole hyvää, perusteltua syytä vapautuspäätöksen tueksi. Reserviläinen saa kertausharjoituksen ajalta reserviläispalkkaa ja lisäksi päivärahan.

- Minun työnantaja on hyvin suopea harjoituksia kohtaan. Aina kun olen halunnut mennä, olen saanut mennä, Härkänen kertoo.

Hän työskentelee tehdaspäällikkönä sähkökoneita valmistavassa yrityksessä Lappeenrannassa.
- Koulutukseltani olen koneinsinööri.

Onko siviiliammatti tai siviilitaidot otettu huomioon reserviläisenä toimimisessa?

- Varmasti esimiestyöstä on hyötyä, kun toimii myös reservissä johtajana. Ja toki päinvastoin. Ei näitä tietenkään voi suoraan toisiinsa verrata, mutta samoja periaatteita on paljon, hän pohtii.

Mitä kaikkea kertausharjoituksissa tehdään?

- Alkuun on tietysti vähän hämillään, että mihin ja miten. Mutta niin kuin me kaikki tiedetään, armeijassa ei kukaan jää yksin. Kun rutiinit tulee tutuksi, homma on todella yksinkertaista.

- Harjoituksia on monenlaisia. Joskus harjoitellaan pienellä porukalla vain yksittäisiä asioita, kuten aseita, toimintamalleja ja niin edelleen. Joskus taas harjoitellaan isommalla porukalla, jossa vaikka koko komppania suorittaa sille määrättyä tehtävää koko harjoituksen ajan.

- Rynnäkkökivääriammunnat kuuluu lähes jokaisen harjoituksen rutiineihin.

- Nykyisin reserviläisjohtajat pääsevät kouluttamaan omaa joukkoaan hyvinkin paljon ja siitä saa tehdä tietyissä raameissa hyvinkin oman näköisensä. Tämä on erittäin iso plussa verrattuna minun varusmiesaikoihin.

- Varusmiesaikana mentiin vahvasti yhden muotin mukaan, kaikista johtajista haluttiin samanlaisia johtajia, tai ainakin semmoinen fiilis siitä on jäänyt. Nykyisin tilanne voi olla toinen. Ainakin reserviläistoiminnassa meille annetaan raamit Puolustusvoimien henkilökunnan toimesta ja sen jälkeen me saadaan pelata omien suunnitelmien mukaisesti.

- MPK:n eli Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämillä kursseilla olen käynyt myös. Olen ollut siellä kurssilaisena sekä kouluttajana. Lähinnä sotilaallisia valmiuksia kohottavaa koulutusta se on minun kohdallani ollut.

Oletko ollut tai harkinnut kriisinhallintatehtäviin hakeutumista?

- Se oli nuorempana mielessä, mutta sitten syntyi lapset, niin homma jäi. Tunnen useita kriha- eli kriisinhallintahommissa olleita ja kukaan ei ole hommaa moittinut. Suomen toiminta ulkomailla on minusta erittäin esimerkillistä moniin muihin maihin verrattuna.

Mitä haittaa tai haasteita reserviläisyydestä on?

- Eihän tässä haittoja ole… No ehkä, jos on kovin aktiivinen, niin kotona voi tulla sanomista, jos joka viikonloppu on sotimassa.

- Kun saa sopivan balanssin siviilin ja reserviläisyyden välille, niin homma rokkaa oikein hienosti.

Mitä hyötyä kertausharjoituksista on siviilielämälle? Entä toisinpäin?

- Kyllähän se kehittää omaa osaamista niin sotilaallisesti kuin muutenkin. Olen siviilissä myös esimies, nämä asiat tukevat toisiansa.

- En ole koskaan ajatellut, että hyötyisin jotain siitä, että olen suht aktiivinen reserviläinen. Tykkään siitä toiminnasta ja minusta Suomen puolustaminen on erittäin tärkeä asia.

- Fyysinen ja henkinen kunto ovat tärkeitä. Ei tarvitse olla huippukunnossa, mutta kyllä omat ja joukon tavarat pitää tarvittaessa pystyä kantamaan paikasta A paikkaan B.

- Tiedän paljon reserviläisiä, jotka harrastavat ampumista, metsästystä, suunnistusta ja niin edelleen. Nämä ovat erittäin hyviä taitoja sotilaalle.

- Itse olen keskittynyt kamppailulajeihin, joten ehkä ne lähitaistelutilanteet ja stressinsietokyky ovat omia vahvuuksia.

Jonne Härkänen:
•    Reservin yliluutnantti, aktiivinen reserviläinen.
•    35-vuotias.
•    Asuu Lappeenrannassa. "Lapsia on kaksin kappalein."
•    Kotoisin Kouvolasta.
•    Harrastaa kamppailulajeja, kuntosalitreeniä ja koiran kanssa agilityä.                 
•    Kävi armeijan Karjalan prikaatissa, saapumiserässä 1/06 (SalpItPsto) ja suoritti reserviupseerikurssin RUK228, sekä toimi jaosjohtajana (23ITK95).

Eikö kutsua kuulu?

Jos armeijan jälkeen ei ole kutsua - tai oikeammin käskyä - kertausharjoitukseen kuulunut, mutta haluaisi ylläpitää ja parantaa taitojaan aktiivisemmin, voi aktivoitua reserviläisenä. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseille voi ilmoittautua ja mennä mukaan toimintaan.

- MPK:n kautta ainakin pääsee mukaan. Toki voi hakeutua paikallisjoukkoihin myös, Jonne Härkänen kertoo.

- Aktiivisuus asiaa kohtaan jo varusmiesaikana helpottaa varmasti. Uskoisin, että yksikön päälliköltä tai omilta kouluttajilta saa lisäinfoja, jos asia kiinnostaa, Jonne Härkänen sanoo.
                             
Oman asuinpaikkakunnan mukainen aluetoimisto auttaa eteenpäin, jos haluaa hakea paikallisjoukkoihin. Linkki lisätietoihin, nettisivuille:

https://intti.fi/paikallisjoukot 
MPK:n sivut: https://www.mpk.fi/ 

Päivitä tietosi, voit saada sopivampia tehtäviä kertausharjoituksessa

Reserviläisen sodanajan sijoitusta ohjaa ensisijaisesti saatu koulutus varusmiesaikana. Reserviläinen voi siis saada käskyn kertausharjoitukseen tehtävään, joka ei vastaa lainkaan hänen nykyistä siviili- tai maanpuolustusosaamistaan.

"Sinut on voitu käskeä harjoitukseen rynnäkkökiväärimieheksi, vaikka olisitkin koulutukseltasi lääkäri. Tämä johtuu siitä, että sinut on käsketty harjoitukseen Puolustusvoimissa saamasi koulutuksen ja sinulle annetun sodan ajan sopivuuden mukaan. Puolustusvoimat ei saa rekisteriin tietoa osaamisestasi, mikäli sinä itse et aktiivisesti päivitä tietoa Digi- ja väestöviraston rekisteriin tai valvovaan aluetoimistoon. Päivitä tietosi! Puolustusvoimat tarvitsee osaajia, aina automaalarista anestesialääkäriin! Näin voit saada uuden sodan ajan sijoituksen ja sodan ajan sopivuuden."

Ote on Intti.fi:stä, jossa on lisää tietoa kertausharjoituksista ja vapaaehtoisista harjoituksista sekä reserviläisyydestä: 
https://intti.fi/kertausharjoitukset 
https://intti.fi/web/intti/reservissa 

Kuvissa reservin yliluutnantti Jonne Härkänen yhdessä muiden reserviläisten kanssa harjoituksissa Etelä-Karjalassa syksyllä 2021.