Maavoimien erityistehtäväkoulutuksesta hyötyä siviilielämään
Kuluvalla viikolla Maavoimista kotiutui yhteensä 860 erityistehtäväkoulutuksen saanutta 255 vuorokautta palvellutta varusmiestä. He ovat noin kuusi prosenttia palveluksensa aloittaneista varusmiehistä ja suhdeluku on pääosin sama kaikissa Maavoimien joukko-osastoissa.
Tyypillisiä erityistehtäviä Maavoimien joukko-osastoissa ovat sotilaspoliisi, lääkintämies, valokuvaaja ja koiranohjaaja, joista jälkimmäisiä koulutetaan Porin prikaatissa ja Kainuun prikaatissa. Lisäksi Puolustusvoimissa on liuta tehtäviä mm. kirkollisella alalla, tietotekniikka-alalla, tiedustelualalla, tutkimusalalla sekä viestintä- ja media-alalla.
Yhteistä näille kaikille on pääsääntöisesti varusmiehen halu koulutukseen tulevaa siviiliuraa varten ja luonnollisesti Maavoimien tarve osaaville reserviläisille. Koulutukseen haetaan palveluksen ensimmäisten viikkojen aikana.
- Koulutusaika on suoraan verrannollinen asetettuihin opetus- ja koulutustavoitteisiin ja joukon siirtyessä reserviin Maavoimat saa osaavia reserviläisiä sijoitettavaksi joukkotuotannon mukaisiin tehtäviin. Tuotanto ja tavoitteisiin nähden optimoitu palvelusaika siis palvelevat asetettuja tavoitteita ja tarpeita, toteaa majuri Olli Helanen Maavoimien esikunnan Koulutusosastolta.
Taistelukameramiehen tehtävästä tehokkuutta siviilitöihin
Kaartinjääkäri Kerkko Linnarinne palvelee Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa taistelukameramiehenä. Tie alokkaasta kameroiden ääreen toi Kainuun prikaatista.
- Ennen palveluksen alkua mainostettiin erikoistehtäviä ja tiesin, että kuvaustehtäviä on tarjolla. Taistelukamerassa tehdään videotuotantoja paljon ja aloin tutkimaan asiaa. Hain tehtävään alokaskaudella ja minut sitten valittiin.
Taistelukameramiehellä on cooperin testissä 2600 metrin kestävyysvaatimus. Haastattelu toteutettiin etänä koronan ja etäisyyksien vuoksi - hakijoita on ympäri Suomea.
- Haastattelussa tuntui jo, että palvelus tulee olemaan välillä hektistä ja se kuulosti ihan semmoiselta kuin on tottunut työelämässä tekemään. Opiskelin ensin ammattikoulussa mediatuotantoa ja pääsin heti suoraan työelämään leikkaajaksi ja kuvaajaksi. Työt jatkuvat nyt kotiutumisen jälkeen.
- Olen saanut palveluksesta hyötyä: työtahtini on nopeutunut, teen samat hommat nopeammin kuin ennen ja saatu kokemus aina auttaa. Työnantaja on suorastaan oikeinkin innoissaan tästä palveluksesta ja mainostanut, että yksi kuvaaja on taistelukamerakoulutuksen käynyt.
Miksi sitten taistelukameratehtävään kannattaa hakea?
- Taistelukamerassa pääsee tekemään ja näkemään melkeinpä kaikkea mitä Puolustusvoimissa tehdään. Jos monipuolisuus kiinnostaa, niin tässä pääsee näkemään kaikkia aselajeja, eri asetyyppejä ja kokemaan kaikenlaista sekä tutustumaan erilaisiin ihmisiin ja tietenkin kuvaamaan.
Ambulanssikuski tähtää sotilaspoliisikoulutuksesta pelastajaksi
Korpraali Niko Kankaanpään tie sotilaspoliisiksi Kainuun prikaatissa kulki perinteisesti: armeijan aikaisemmin käyneet kaverit suosittelivat tehtävää, joka vaikutti muutenkin mielenkiintoiselta.
- Olen saanut tosi paljon osaamista aiheeseen, joka on kiinnostanut minua. Taistelu rakennetulla alueella -koulutukset ovat olleet hyviä, samoin vartiointitehtävät prikaatilla. En ole aina seissyt puomilla, vaan olen ollut myös muissa tehtävissä varuskunnassa.
Kankaanpää on käynyt ammattikoulun perus- ja ensihoitajan/lähihoitajan opinnot ja sitä kautta päässyt ambulanssiin töihin. Armeijan jälkeen työt jatkuvat ambulanssissa, mutta lähivuosina kiinnostaa opiskelut Kuopiossa Pelastusopiston pelastajakurssilla. Alalla on varmasti töitä tarjolla valtakunnallisesti.
Mikä on erikoisin muisto palveluksesta?
- Reilu kuukausi sitten Ryske 22 -harjoitus Rovajärvellä jäi mieleen. Se oli fyysisesti aika rankka, vaikka oli lyhyt. Oltiin siellä norjalaisten komennossa. Se varmaan jäi kaikista eniten mieleen. Englantia pääsi puhumaan, kyllä se siitä luonnistui.
Entä jos kertausharjoituskutsu tulee?
- Lähden!
Sotilaspoliisista iso haave karhu-ryhmään
Myös viestimies Lauri Luoma päätyi puskaradion perusteella sotilaspoliisiksi.
- Palvelus on mennyt hyvin, ennen armeijaan tuloa ihan odotin armeijan alkua. Hyvillä mielin olen täällä ollut, vaikka välillä on ollut rankkaa. Ryhmäni oli mukana Norjassa Cold Response 22 -harjoituksessa kaksi viikkoa – se jäi eniten mieleen. Harjoitus meni hyvin, se oli mielenkiintoinen ja vähän erilainen muihin harjoituksiin verrattuna.
- Kotiutumisen jälkeen on tarkoitus ensin mennä töihin ja sitten hakea poliisikouluun. Se on ollut aika unelma ammatti ja kun pääsee poliisikouluun niin sitä kautta iso haave on päästä karhuryhmään – jos sinne asti pääsisi. Se on pitempi ura, mutta kyllä sinne mennään, jos pääsee – se palkitsisi. Sotilaspoliisin taistelu rakennetulla alueella -koulutuksesta on hyötyä.
Entä jos kertausharjoituskutsu tulee?
- Kyllä se on lähdettävä.
Lähihoitajalle uutta oppia taisteluensiavusta
Lääkintämies jääkäri Teemu Pennanen palveli alokasjakson Rajajääkärikomppaniassa Onttolassa ja vaihtoi sen jälkeen Kainuun prikaatiin Huoltokomppaniaan.
- Olen koulutukseltani lähihoitaja ja meinaan jatkaa opintoja ammattikorkeassa sitten vuoden päästä. Valmistuin jouluna ja tammikuussa aloitin intin. Armeijan jälkeen teen noin 9 kuukautta töitä kotihoidossa ja sitten lähden opiskelemaan. Sosiaali- ja terveysala on omaa alaani.
Armeija on mennyt tosi mukavasti ja parasta siitä on tehnyt tupakaverit - porukka on niin hyvä ja on tullut paljon uusia kavereita.
- On täällä tullut semmoisia uusia asioita mitä ei vielä lähihoitajana ole vielä oppinut, niin kuin esimerkiksi leireillä mitä potilaiden kanssa tehdään taistelutilanteessa. Monta erilaista muistoa jää intistä, mutta mieleenpainuvimpia ovat kaikki leirit ja loppusota tietenkin.
Vihjeenä tuleville alokkaille Pennanen toteaa, että kannattaa valita lääkintä, jos ala yhtään kiinnostaa.
- Tämä on henkisestikin palkitseva, sillä pääsee tekemään niin monenlaista eri juttua. Täällä on ollut ihan kivaa ja olen ollut tyytyväinen täällä.
Entä jos kertausharjoituskutsu tulee?
- Tottahan on lähdettävä. Sehän kuluu asiaan.
