Kestävyys, voima ja nopeus – suorituskykyä fyysisellä koulutuksella

Sodankäynnin teknistymisestä huolimatta sotilaan fyysisen kestävyyden ja lihaskunnon merkitys eivät ole vähentyneet. Varusmiesten fyysisen koulutuksen tavoitteena on paitsi kouluttaa sijoituskelpoisia sotilaita sodan ajan joukkoihin, myös ylläpitää heidän fyysistä toimintakykyään reservissä herättämällä innostusta liikunnan harrastamiseen vielä siviilissäkin.

Reservin toimintakyvyn ylläpitämisen lisäksi liikuntaharrastukseen kannustaminen toteuttaa Puolustusvoimien tehtävää osaltaan edistää Suomen kansalaisten terveyttä ja työkykyä. Tehtävässä onnistuminen edellyttää, että varusmiehille opetetaan monipuolisia liikunnallisia tietoja ja taitoja heitä motivoivalla tavalla.
 Valitettava tosiasia on, että palvelukseen astuvien asevelvollisten kunto on laskenut parhaista päivistä roimasti. Kuntotilastot osoittavat, että varusmiesten kehon paino on kasvanut ja aerobinen kunto heikentynyt, mutta lasku on sentään tasaantunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Varusmiesten palveluksensa alussa suorittaman 12 minuutin juoksutestin keskiarvo viime vuonna oli 2 377 metriä. Lihaskuntotesteissä kiitettävien ja hyvien tulosten osuus oli 34 prosenttia ja heikkojen 21 prosenttia.

Varusmiesten kunnon heikkeneminen on tasaantunut

Asepalvelukseen valmistautuvia kannustetaankin aloittamaan kestävyyskuntonsa ja lihaskestävyyden kohottamisen jo ennen palvelukseen astumista. Harjoittelu neuvotaan aloittamaan lyhyillä (20-30 minuutin) harjoituksilla esimerkiksi kävely-, juoksu-, uinti-, pyöräily - tai hiihtolenkeillä. Harjoitusmäärää tulisi kasvattaa vähitellen harjoituskertoja, harjoitusten kestoa, harjoituskuormaa, kuten kuntosalilla nostettavia painoja lisäämällä tai kiristämällä lenkin vauhtia. Apuna voi käyttää sovelluskaupoista ilmaiseksi ladattavaa Puolustusvoimien Marsmars -sovellusta, joka opastaa asteittaiseen kunnon kohottamiseen.
 

Varusmiehiä suorittamassa esterataa osana liikuntakoulutusta

Tyvestä puuhun

Liikuntakoulutuksessa keskitytään fyysisen kestävyyden sekä voiman kehittämiseen ja ylläpitoon. Koulutus 2020 -ohjelmassa myös fyysistä koulutusta on uusittu ja siinä tarjotaan valmiita, noin tunnin mittaisia paketteja koulutuksen suunnittelemiseen. Varusmiesten kuuden viikon aloitusjaksolla kovin rasitus on jätetty pois, ja se on fyysisesti ja henkisesti kevyempi kuin vanhassa mallissa. 

Liikuntakoulutusta suunnitellaan jokaisen oman fyysisen toimintakyvyn mukaisesti. Hyvin suunniteltu koulutus on kuin valmentaisi urheilujoukkuetta. Esimerkiksi urheilujoukkueen mennessä kuntosalille eivät kaikki tee harjoituksia samoilla toistoilla tai painoilla. Varusmiesten henkilökohtaiset rajoitteet, kuten paino tai fyysinen vamma, huomioidaan koulutuksessa heti alusta alkaen.

Uusien varusmiesten liikuntakoulutus aloitetaan varovaisesti esimerkiksi sauvakävelylenkeillä, ja seuraavalla viikolla kuormitusta lisätään. Liian kova tahti heti alussa johtaisi marssimurtumiin ja muihin turhiin loukkaantumisiin. Aloitusjakson jälkeen tulee selkeä tasomuutos, ja koulutuksen kuormittavuutta lisätään. Päivä aloitetaan esimerkiksi johdetulla aamulenkillä, johon yhdistetään venyttelyitä ja muita liikkeitä. Aamuliikunta suunnitellaan niin, että se sopii päivän muuhun fyysiseen koulutukseen täydentäen sitä. Varusmiehillä on mahdollisuus liikkua myös omatoimisesti vapaa-ajallaan ja tarjolla on ohjattua liikuntakerhotoimintaa, josta vastuussa on Varusmiestoimikunnat.

Liian kova tahti heti alussa johtaisi turhiin loukkaantumisiin.

Nousujohteista ja monipuolista

Uudessa mallissa liikuntakoulutusta pyritään yksittäisten rykäisyjen sijaan jakamaan tasaisemmin. Taistelijan keho -koulutusohjelmassa on hahmoteltu varusmiesten liikuntakoulutuksen suuntaviivoja, ja joukkoyksiköt voivat soveltaa ohjelmaa omiin tarpeisiinsa sopivaksi.

Lähtökohtana on, että jokainen kouluttaja toimii oman joukkonsa liikuntakouluttajana sekä valmentajana. Siksi jokaisen kouluttajan ja esimiehen on hallittava myös liikuntakoulutuksen perustiedot ja -taidot, sekä fyysisen kuormittumisen ja palautumisen perusteet. Lisäksi yksiköissä on vielä nimetty kouluttaja liikunnan kärkiosaajaksi, joiden tehtävänä on suunnitella koulutusta liikunta-alan henkilökunnan ohjauksessa. 

Tavoitteena on, että varusmiehille olisi varsinaista liikuntakoulutusta noin 3-6 tuntia viikossa, mutta tiiviin koulutusaikataulun vuoksi tähän ei valitettavasti aina päästä. Niinpä varusmiehiä kannustetaan liikkumaan vapaa-ajallaan, ja heidän keskuudestaan värvätään kärkiosaajia vetämään treenejä ja muutenkin innostamaan.

Juoksulajit ovat tunnetusti tehokkaita kunnonkohottajia, ja niitä on helppo järjestää isollekin joukolle kerralla. Pelkkä juokseminen ei kuitenkaan riitä motivoimaan kaikkia kovin pitkälle. Juoksulajien lisäksi varusmiehet haluaisivatkin osaksi koulutusta pallopelejä ja muita joukkuelajeja, joita järjestetäänkin mahdollisuuksien mukaan. Joukkuelajit ovat myös hyviä ryhmähengen kohottajia ja kannustavat liikuntaharrastukseen myös asepalveluksen jälkeen. Valitettavasti koronatilanteen vuoksi esimerkiksi jalkapallo- tai salibandyturnauksia ei ole voitu järjestää, vaikka niillä olisi oma keskeinen merkityksensä innon herättämisessä harrastukseen.

Varusmiehiä kannustetaan liikkumaan vapaa-ajallaan.

Fyysinen koulutus on muutakin kuin liikuntaa

Puolustusvoimien fyysisen koulutuksen keskeiset osa-alueet ovat taistelukoulutus, marssikoulutus ja liikuntakoulutus. Varusmiespalveluksessa harjoitellaan liikuntakoulutuksen ulkopuolella monia lajeja, jotka siviilimaailmassa laskettaisiin liikuntaan kuuluviksi, kuten esimerkiksi suunnistus, marssiminen, hiihto tai pyöräily. Fyysisen koulutuksen osuus kaikkineen onkin varusmiesten koulutusajasta lähes puolet.

Osa taistelukoulutuksesta suunnitellaan palvelemaan fyysisen toimintakyvyn kehittämistä. Tehokkaita ovat esimerkiksi rynnäköiden, asemien vyörytyksen, rakennuksiin sisäänmenojen tai pikamarssien harjoitteleminen. Rankkojen taisteluharjoitusten fyysistä toimintakykyä tehostavaa vaikutusta tukevat liikuntakoulutuksen lihashuollot ja palauttavat harjoitteet, joilla varusmiesten suorituskyky saadaan palautettua ja valmisteltua seuraaviin koitoksiin. Niillä estetään kuormituksen käymistä liian raskaaksi ja myös ehkäistään vammojen syntymistä. Palauttavilla harjoituksilla on myös psykologinen puolensa ja ne auttavat myös henkistä palautumista.

Porin prikaati tarjoaa varusmiehille monipuolisia liikuntamahdollisuuksia.

Taistelukoulutus kehittää fyysistä toimintakykyä.

Kriisitilanteiden olosuhteet heikentävät levon ja ruuan määrää sekä laatua ja psyykkinen stressitila voi olla äärimmäisen korkea. Taistelijan hyvä fyysinen kunto sekä luottamus taisteluparin suorituskykyyn parantavat stressinsietokykyä merkittävästi. 
Kokonaisuutena fyysisen koulutuksen päämääränä on saada asevelvollisten suorituskyky sellaiselle tasolle, että he kykenevät toimimaan vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa sekä keskittämään kaikki voimavaransa yhtämittaisesti 3–4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun.

Esimerkki kovaa kuntoa vaativasta toimenpiteestä taistelukentällä on haavoittuneen evakuointi. Voimaa tarvitaan, koska taisteluvarustus päällä sotilas voi painaa lähes sata kiloa. Luottamus siihen, että taistelijapari kykenee vetämään haavoittuneen suojaan poistaa yhden huolenaiheen.

Fyysistä kuntoa onkin ylläpidettävä jatkuvasti, ei vain yhtä tilannetta varten. Puolustusvoimien liikunta- ja muu fyysinen koulutus antavat hyvät lähtökohdat monipuoliselle liikuntaharrastukselle vaikka koko loppuelämäksi. On myös tutkittu, että nimenomaan heikkokuntoisimpina palvelukseen astuneet hyötyvät koulutuksesta eniten ja heidän kuntonsa kehittyy suhteessa parhaiten.
 

Artikkelin on kirjoittanut Porin prikaatin tiedotussihteeri Sampo Collander.