Suomi on täyttänyt etuajassa monia Nato-velvoitteitaan. Kun Suomi liittyi Natoon, se sitoutui esimerkiksi noin sadan henkilön lähettämiseen liittouman komentorakenteeseen vuoteen 2029 mennessä. Nyt kolme vuotta myöhemmin Naton eri rakenteissa työskentelee jo sata suomalaista, ja tämänhetkisen arvion mukaan vuosikymmenen vaihteessa siellä työskentelee jo 200 suomalaista. – Olemme saaneet Natossa todella hyviä tehtäviä, ja näyttäisi siltä, että saamme jatkossakin, Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Rami Saari kertoo.
Huhtikuun Ruotuväessä kerrotaan myös, että ensimmäinen uuden konseptin mukainen linnoite on otettu käyttöön Porin prikaatin Niinisalon varuskunta-alueella.
– Sodankäynti on muuttunut, ja uhkien takia on kehitetty uudenlaisia linnoitteita, everstiluutnantti Saku Silmu kertoo. Vastaavia tukikohtia on tarkoitus rakentaa muihinkin joukko-osastoihin.
Maanpuolustuskorkeakoulun hakijamäärä on pysynyt korkealla tasolla. Yhteishaussa sinne pyrki kaikkiaan 830 hakijaa. Uutta on, että upseerikoulutukseen pyrkii entistä useampi varttuneemmalla iällä.
– Kaikki saavat viimeistään maisterintutkinnon jälkeen vakinaisen viran, valintaupseeri, kapteeni Antti Paasikoski kertoo.
Pääesikunnan koulutuspäällikkö, prikaatikenraali Manu Tuominen sanoo, että eri liittouman maiden välinen yhteistyö toimi hyvin Cold Response 26 -jättiharjoituksessa.
– Kansainvälisten joukkojen integrointi omaan toimintaamme sujuu nykyään kivuttomasti. Siinä on tapahtunut edistystä, hän kiittelee.
Merivoimat ja Naton merivoimien esikunta (Marcom) testasivat yhdessä, miten suomalaisvalmisteinen miehittämätön ja itseohjautuva ilmalaiva soveltuu sotilaskäyttöön. Marcomin innovaatiojohtaja Ivan Yordanov arvioi, että ilmalaiva voi soveltua esimerkiksi valvomaan Itämeren kriittistä infrastruktuuria, johon on kohdistunut viime aikoina vaikuttamisyrityksiä.
Lue uusin Ruotuväki näköislehtenä: https://ruotuvaki.fi/-/rv-4-26
