Nolla vakavaa onnettomuutta – Nato-suurharjoitus Cold Response 26 päättyi
Pohjois-Norjassa ja Pohjois-Suomessa järjestetty kansainvälinen Nato-harjoitus Cold Response 26 päättyi ilman vakavia onnettomuuksia. Tuhansien sotilaiden ja satojen ajoneuvojen operaatio toteutettiin onnistuneesti Lapin vaativassa talviympäristössä, mikä osoitti liittokunnan kyvyn ylläpitää korkeaa turvallisuustasoa haastavissa olosuhteissa.
Harjoituksen onnistumisen taustalla oli poikkeuksellisen laaja ennakkosuunnittelu ja jatkuva, vaiheittainen riskien arviointi. Turvallisuusjohtamisen keskiössä oli viranomaisten välinen yhteistyö, jossa lääkintä-, pelastus- ja poliisivoimat toimivat saumattomasti yhteen sotilasorganisaation kanssa.
– Näin laajassa harjoituksessa turvallisuus on suunnittelun, koulutuksen ja jatkuvan tilannekuvan ylläpidon tulos, kertoo Puolustusvoimien palvelusturvallisuusupseeri, majuri Juha Hirsimäki.
Liikenne ja muuttuva sää suurimpina haasteina
Harjoituksen kriittisimmäksi riskiksi tunnistettiin liikenne yleisillä teillä, erityisesti joukkojen keskitys- ja paluumarssien aikana. Turvallisuuden varmistamiseksi marssirivistöt porrastettiin ja liikennettä ohjasivat suomalais-ruotsalaiset yhteispartiot. Riskienhallintaa vaikeutti Lapin vaihteleva sää, sillä vesisade pehmensi tiestöä ja muutti lumipolanteet vaaralliseksi loskaksi.
Toisena merkittävänä riskinä korostui toiminta harjoitusalueen pehmeässä ja suoperäisessä maastossa. Paksun lumikerroksen alla olevat sulat purot ja suot yllättivät osan mekaanisista joukoista, jotka eivät olleet tottuneet arktiseen maastoon.
"Luonnon ehdoilla mutta ei sen armoilla"
Arktiset olosuhteet vaativat sotilailta korkeaa perusosaamista. Märkä lumi, kova tuuli ja kosteus asettivat henkilöstön toimintakyvyn koetukselle. Toimintakyvyn lasku lisää virhearviointien riskiä merkittävästi.
– Arktisella alueella on toimittava luonnon ehdoilla mutta ei sen armoilla. Sotilaiden on tiedettävä ja osattava, kuinka pidetään itsensä lämpimänä ja kuivana ja kuinka pystytään kuivamaan varusteet, Jääkäriprikaatin työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö, kapteeni Ari Järveläinen painottaa.
Turvallisuutta vahvistettiin myös teknisesti. Koska Rovajärven pohjoisosien GSM- ja Virve-verkkojen katvealueet vaikeuttivat hätäviestintää, alueelle järjestettiin harjoituksen ajaksi tilapäisiä tukiasemia viiveettömän avunsaannin varmistamiseksi.
Saumaton ilmatilan hallinta ja pelastusvalmius
Vilkas lentotoiminta sovitettiin yhteen siviili-ilmailun kanssa tarkalla koordinaatiolla. Turvallisuuden takeena oli jatkuva pelastusvalmius. Puolustusvoimien helikopteri päivysti Rovaniemellä, ja lisäksi Ruotsin kaksi helikopteria olivat valmiudessa pelastustehtäviin.
Lentoturvallisuus perustui pitkälti Nato-maiden väliseen yhteensopivuuteen. Yhteiset standardit ja menetelmät takasivat sen, että eri maiden kalusto ja henkilöstö toimivat yhtenäisesti.
– Vuosien kokemus vaativissa olosuhteissa on muovannut tekniset järjestelmät sekä menettelyt toimiviksi. Tarvittaessa tuemme muualta tulleita liittolaisia kalustolla sekä ammattitaidollamme, lentoturvallisuuspäällikkö Pasi Luoma-aho kertoo.
Yhteinen turvallisuuskulttuuri
Monikansallisuus huomioitiin vertailemalla eri maiden varomääräyksiä ja valitsemalla käyttöön aina tiukin mahdollinen säädös. Suomessa järjestettävä Safety Officer Course on jo vuosia yhtenäistänyt Pohjoismaiden ja muiden liittolaisten turvallisuustoimintaa.
– Turvallisuuden kannalta keskeisimpien riskien hallintatoimenpiteet, matalan kynnyksen ilmoitusmenettely, reaaliaikainen tilannekuva, välittömät korjaavat liikkeet ja harjoitusjoukkojen asenne mahdollistivat turvallisen harjoitusympäristön, ja näin vakavilta tapaturmilta vältyttiin koko harjoituksen ajan, Hirsimäki kertoo.
