“Mitä sä siis oikeestaan teet?” on ollut kysymys mitä olen saanut kuulla palvelukseni aikana jo monta kertaa. Kyllähän se ulkopuolisen silmään näyttää omituiselta, kun aamuin ja illoin olen normaalisti kasarmilla mukana palveluksessa mutta päivisin katoan tähän mystiseen ”palvelukeskukseen”, jonka sijaintia ei nähtävästi kovinkaan moni varusmies tiedä.
Olen Väinö Salminen, 19-vuotias mediapalvelujen toteuttaja sekä aloitteleva graafinen suunnittelija Joensuusta. Suoritan palvelustani viestintävarusmiehenä Puolustusvoimien palvelukeskuksessa Joensuussa ja palvelusaikani on 255 vrk (2/23). Kun en aherra valokuvaamisen ja kuvankäsittelyn parissa, majoitun, syön ja osallistun normaaliin palvelukseen rajajääkäreiden kanssa Onttolan Rajajääkärikomppaniassa.
Opiskellessani media-alan perustutkintoa Outokummussa, sain kuulla erilaisesta tavasta suorittaa varusmiespalvelus: erityistehtävistä. Tämä ajatus alkoi heti kiinnostamaan, sillä pystyisin käyttämään omia vahvuuksiani sekä parantamaan taitojani medialähtöisissä palvelustehtävissä. Kun sitten kutsuntojen aika tuli, sain suunnaksi Kainuun prikaatin. Ensimmäiset viikot Pioneerikomppaniassa vierähtivät nopeasti ja raapustaessani erityistehtävähakemusta huomasin kiinnostavan palveluspaikan, Puolustusvoimien palvelukeskuksen Joensuussa. Läheinen sijainti kotipuoleen ja kiinnostava palvelustehtävä sai minut laittamaan hakemuksen juuri sinne.
Alokaskauden päätyttyä ja valan vannoneena palasin tuttuihin maisemiin. Onttolan tapoihin ja uuteen tupaan totuttelu ei vienyt pitkään ja sain arjen perustoimista nopeasti kiinni. Aamulla herätys tapahtuu kuudelta, heti sen perään aamuliikunta ja sitten aamupalaa nauttimaan. Sen jälkeen hoidetaan aamun perustoimet ja kello 8 maissa suuntaan bussilla kohti Joensuun keskustaa, josta sitten tallustan Palvelukeskusta kohti. Syön lounaan Tiedepuistolla ja työpäivän päätyttyä matkaan takaisin komppaniaan, jossa loppuilta menee päivällisen, siivouspalvelun ja vapaa-ajan nimissä.
Palvelukeskuksessa toimin osana rekrytiimiä. Valokuvaan, videoin, edition ja tuotan sisältöä tiimin tarpeiden mukaan. Päivän aikana olen mukana palavereissa ja pääsen mukaan työstämään nykyisintä projektia. Pidän työtehtävistäni, koska pystyn käyttämään omaa luovuuttani esimerkiksi grafiikan luomisessa, ja samalla voin hioa taitojani valokuvaajana kuvausmatkoilla sekä muissa järjestetyissä kuvauksissa. Iltaisin hion myös fyysistä osaamistani vapaa-ajalla rajasotilaskodin kuntosalilla melkein päivittäin, ja mahdollisuuksia liikkumiseen löytyy muutenkin myös ulkosalilta sekä vanhalta liikuntahallilta.
Onttolassa ruoan laatu on perus ”inttisafkaan” verrattuna keskivertoa runsaasti parempaa ja Palvelukeskuksen antimet peittoavat nekin. Ei ole ollut päivääkään, jona en olisi syönyt tarjottua ruokaa mielelläni.
Omalta osalta en voisi olla tyytyväisempi tehtävääni. Pääsen soveltamaan omia vahvuuksiani työtehtävissä sekä saan tärkeää oman alan työkokemusta. Saan myös hyviä valmiuksia tulevaisuutta varten työtodistuksen muodossa; tällainen paikka näyttää hyvälle missä tahansa ansioluettelossa. Näissä hommissa henkinen sekä fyysinen jaksaminen on turvattu monella tavalla. Hyvä työilmapiiri, urheilumahdollisuudet sekä laadukas ruoka ovat suuria etuja, mistä kannattaa ottaa kaikki irti.
Olen todella kiitollinen asemastani ja erityistehtävät ylitti odotukseni täysin, en olisi uskonut suorittavani palvelusta samoissa hommissa, joita teen myös siviilielämässä. Muistutuksena myös tuleville hakijoille: kiinnostuksella ja nopealla oppimiskyvyllä voi kukoistaa näissä hommissa koulutustaustasta riippumatta.