Reserviläinen - saitko käskyn tai kutsun?

Varusmiespalvelus tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus on taisteltu kunnialla läpi. Kysyihän se päällikkö jäämään sopimussotilaaksi, mutta siviiliopinnot tai työt painoivat päälle. Kotiutumisesta on kulunut muutamia vuosia ja muistot Rovajärven paukkupakkasista alkavat hiljalleen haalistua. Postiluukku kolahtaa. Eteisen lattialla on valkoinen kirjekuori, jonka ylänurkassa on tornilogo.

Kapteeni Aku Saarelainen

Asepalvelus on näkyvin ja aktiivisin osa asevelvollisuuden kokonaisuutta, mutta asevelvollisuus ei pääty kotiutumispäivään. Kaikilla suomalaisilla miehillä ja vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneilla naisilla asevelvollisuus jatkuu sen vuoden loppuun, jolloin asevelvollinen täyttää 60 vuotta. Tämä reservissä olo tarkoittaa konkreettisesti velvollisuutta osallistua Puolustusvoimien johtamiin kertausharjoituksiin, sekä mahdollisuutta osallistua Puolustusvoimien johtamiin vapaaehtoisiin harjoituksiin, sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen johtamaan vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen. Lisäksi asevelvollisuuteen kuuluu luonnollisesti velvollisuus osallistua mahdollisten poikkeusolojen aikana käskettävään ylimääräiseen palvelukseen tai liikekannallepanoon.

Asevelvollinen kuuluu joko reserviin tai varareserviin. Varareserviin kuuluvat sellaiset asevelvolliset, jotka eivät ole vielä suorittaneet asepalvelusta, eivät enää kuulu reserviin, tai ovat vapautettu rauhan ajan palveluksesta. Miehistökoulutuksen saaneet siirtyvät reservistä varareserviin täytettyään 50 vuotta. Reserviin kuuluvista asevelvollisista osa on sijoitettu Puolustusvoimien poikkeusolojen kokoonpanoon, osa on varattu työnantajansa käyttöön poikkeusolojen aikana, ja osa kuuluu niin sanottuun vapaaseen reserviin. Mahdollisuudet osallistua reservin koulutukseen vaihtelevat hieman riippuen omasta kohderyhmästä.

Käsky saapua kertausharjoitukseen

Puolustusvoimat järjestää omille poikkeusolojen joukoilleen kertausharjoituksia pitkälle aikavälille laaditun suunnitelman mukaisesti. Harjoituksiin voidaan käskeä kokonainen joukko, kuten vaikka Jääkärikomppania, jolloin harjoitusta kutsutaan joukon kertausharjoitukseksi. Mikäli harjoitukseen käsketään vain osia joukosta, kuten aiemmin mainitun Jääkärikomppanian kaikki joukkueenjohtajat, kutsutaan harjoitusta rungon kertausharjoitukseksi. On myös tehtäväkohtaisia kertausharjoituksia, joissa voidaan kouluttaa vaikkapa erikseen valittuja Jääkärijoukkueen johtajia useista eri poikkeusolojen joukoista. Näiden harjoitustyyppien lisäksi on olemassa erilaisia valmiudellisia kertausharjoituksia.

Yhteistä kaikille kertausharjoituksille on kertausharjoituskäskyn velvoittavuus. Huolimatta harjoitustyypistä on käskettyyn kertausharjoitukseen joko osallistuttava tai haettava harjoituksesta vapautusta käskyn lähettäneeltä aluetoimistolta.  Vapautusta kertausharjoituksesta voi hakea Asevelvollisuuslain 34 § mukaisesti esimerkiksi perhesyihin tai työnantajalle kohdistuvaan haittaan vedoten. Mikäli harjoitukseen osallistuminen ei ole mahdollista vamman tai sairauden johdosta, voi asevelvollinen hakea käskyn lähettäneeltä aluetoimistolta kertausharjoituksesta annetun määräyksen peruuttamista. Yhteystiedot ja ohjeet vapautuksen hakuun on kirjattu kertausharjoituskäskyn mukana lähetettyyn tiedotteeseen.

Kertausharjoituksissa harjoitellaan joukkojen poikkeusolojen toimintaa. Harjoitukset voivat koostua luokkaopetuksesta, taistelukoulutuksesta, perusammunnoista tai taisteluammunnoista. Nykypäivän kertausharjoitukset ovat nopeatempoisia ja etenkin taisteluharjoituksissa unet jäävät monesti vähälle, mutta tyhjäkäyntiä harvoin on ja harjoitusten opetustavoitteet ovat mielekkäitä.

Kutsu vapaaehtoiseen harjoitukseen

Puolustusvoimat järjestää vapaaehtoisia harjoituksia, joihin kutsutaan osallistujiksi poikkeusolojen joukkoihin sijoitettuja reserviläisiä sekä vapaaseen reserviin kuuluvia asevelvollisia. Lisäksi vapaaehtoisiin harjoituksiin voidaan kutsua koulutus- ja tukitehtäviin yli 18- mutta alle 60-vuotiaita Suomen kansalaisia, vaikka nämä eivät olisi suorittaneet asepalvelusta. Tässä tapauksessa osallistujilta vaaditaan sitoumuksen laatimista Puolustusvoimiin. Vapaaehtoisissa harjoituksissa järjestetään suurille joukoille soveltuvaa koulutusta, kuten taistelukoulutusta ja ammuntoja. Lisäksi voidaan järjestää pienemmille joukoille tarkemmin suunnattua erikoiskoulutusta.

Osallistuminen vapaaehtoiseen harjoitukseen on nimensä mukaisesti vapaaehtoista. On ymmärrettävää, että vapaaehtoinen harjoitus voi sattua ajankohdalle, joka ei mahdollista osallistumista harjoitukseen. Tässä tapauksessa harjoituskutsusta voi kieltäytyä. Mikäli vapaaehtoiseen harjoitukseen ei ole mahdollisuutta juuri kyseisellä kerralla osallistua, mutta jatkossa kuitenkin olisi halua kehittää omaa osaamistaan muissa koulutustapahtumissa, voi kutsukortin mukana tulevasta tiedotteesta löytyvään harjoituksen projektiupseerin sähköpostiin ilmoittaa halukkuudestaan osallistua tuleviin harjoituksiin.

Ei kutsua eikä käskyä - missä vika?

Vaikka Puolustusvoimat on viime vuosina nostanut reservin koulutuksen määrää, on täysin mahdollista, että tornilogolla varustettuja kirjeitä ei näy, vaikka halu harjoituksiin osallistumisiin olisi palava. Yhteydenottojen puute Puolustusvoimien suunnasta voi kieliä siitä, että reserviläisen poikkeusolojen sijoitus on joukkotuotantokierrosta johtuen purkautunut. Hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen. Omaa osaamistaan pystyy kehittämään Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestämillä kursseilla.

Kurssien kautta on myös mahdollista hakeutua mukaan paikallisjoukkojen toimintaan ja riittävän täydennyskoulutuksen jälkeen saada jälleen sijoitus Puolustusvoimien poikkeusolojen joukkoihin.

MPK tuottaa yksilön osaamista kehittävää koulutusta esimerkiksi ampumakoulutuksen, taistelukoulutuksen ja marssikoulutuksen merkeissä. Lisäksi MPK järjestää seminaareja sekä verkon yli tapahtuvia koulutuksia, jotka tähtäävät osallistujan tietopohjan kartuttamiseen. Useimmille MPK:n kursseille pystyy osallistumaan, vaikka ei olisi suorittanut asepalvelusta. Hieman koulutusaiheesta riippuen myös muilla kuin Suomen kansalaisilla on mahdollisuus osallistua.

Pohjoisen alueen erityispiirteet näkyvät Rovaniemellä ja Sodankylässä järjestettävien kurssien aiheissa. Euroopan suurimmalla ampumakenttäalueella Rovajärvellä toteutetaan pitkän matkan ampumapäiviä osallistujien omin asein ja arktisen koulutuksen kurssikokonaisuudessa harjoitellaan toimintakyvyn ylläpitoa Lapin karussa luonnossa sekä talvella että sulan maan aikaan.

Kokemusta myös toiselta puolelta? Miten mukaan?

Kaikissa reservin koulutuksen muodoissa on tilausta myös kouluttajatehtävissä toimiville reserviläisille. Siviilissä hankittua osaamista vaikkapa lääkinnän, kyberin tai johtamisen alalta voi päästä jakamaan muille reserviläisille sekä Puolustusvoimien että MPK:n järjestämissä koulutustapahtumissa. Myös perustason aiheiden kouluttajia tarvitaan ja jos kipinä katsella kurssikokonaisuuksia kouluttajan silmin syttyy, kannattaa omaa osaamistaan ja halukkuuttaan tuoda esille.

Puolustusvoimien harjoituksiin osallistujat valitsee Puolustusvoimat, joten oikea reitti päästä mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on osallistuminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseille. Kurssikalenteri löytyy MPK:n internetsivuilta. Kalenterin kautta voi tutkia oman alueen kurssitoimintaa ja ilmoittautua mielenkiintoisille kursseille. Mikäli kouluttajatehtävät kiinnostavat, voi tällöin ottaa yhteyttä oman alueen MPK:n valmiuspäällikköön.

On selvää, että reservin koulutus tuottaa osaamista ja suorituskykyä koulutuksiin osallistuville joukoille. Tämän lisäksi koulutustapatumat tuottavat osallistujalle hyvää mieltä, onnistumisen elämyksiä sekä uusia kavereita! Koulutuksiin kannattaa osallistua jo niiden tuottamisen osaamisen takia, mutta osallistumisesta erityisen arvokasta tekee tapahtumissa vallitseva hyvä henki!

Kapteeni Aku Saarelainen
Lapin aluetoimisto