Siviili-sotilasyhteistyöllä rakennetaan luottamusta

Siviili-sotilasyhteistyö, CIMIC, keskittyy operaatiomaan kehittämiseen ja tukemiseen kriisialueella.

Libanonissa irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa CIMIC työtä on tehty 1980-luvulta ja se on ollut tiivis osa suomalaista kriisinhallintatyötä jo pitkään. Sodassa tuhoutuneiden alueiden jälleenrakennus on yhteiskunnallisesti valtava ponnistus, joten ulkopuolista apua tarvitaan perustoimintojen käynnistämiseen esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen ja sähköntuotannon osalta.

— Projektit parantavat paikallisten ihmisten elinoloja sekä lisäävät luottamusta ja hyväksyntää suomalaista kriisinhallintajoukkoa kohtaan. Kylissä liikkuessa paikalliset tulevat esimerkiksi kertomaan, kuinka suomalaiset rakensivat 1980-luvulla kylään ainoan koulun tai että heitä on vuosia sitten hoitanut suomalainen lääkäri, kuvailee CIMIC-upseerina palveleva luutnantti Jenny Korhonen.

Siviilisotilasyhteistyön tarkoituksena on lisätä suomalaisten näkyvyyttä paikallisissa kylissä sekä parantaa suhteita paikallisväestöön. Ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista rahoitetuilla nopean vaikuttavuuden projekteilla (Quick Impact Project, QIP) on parannettu paikallisten ihmisten elinympäristöä. No cost/low cost –toiminnalla on pidetty yllä hyviä suhteita paikallisiin. Toimintaan voi sisältyä esimerkiksi naisten ensiapukurssit, jalkapallokoulut lapsille ja nuorille, lasten kesäleireille osallistuminen sekä vierailut kouluissa.

— CIMIC on ollut erittäin oleellinen osa koko irlantilais-suomalaisen pataljoonan toimintaa. CIMIC-toiminnalla luodaan luontevalla tavalla yhteistoimintaan paikkalisen yhteiskunnan kaikkiin kerroksiin: hallintoon, elinkeinoelämään, sosiaali- ja koulutusjärjestelmään sekä tavallisiin paikallisiin kansalaisiin, kertoo suomalaisen kriisinhallintajoukon komentaja, everstiluutnantti Marko Hirsimäki.

— Onnistuneen CIMIC:in perimmäisenä lopputuotteena luodaan rauhanturvajoukolle omasuojaa ja kykyä selviytyä nopeasti kehittyvistä ja haastavistakin tilanteista ilman että tilanteet eskaloituvat aselliseksi konfliktiksi, Hirsimäki jatkaa.

Projektien positiiviset vaikutukset ovat kauaskantoisia ja ne ovat vahvistaneet paikallisten myönteistä suhtautumista suomalaisiin. Verrattaen pienelläkin rahallisella panostuksella voidaan saada aikaan merkittävä vaikutus paikallisessa yhteisössä. CIMIC –toiminta edistää ja tekee tunnetuksi Suomen hyvää mainetta rauhanturvaajamaana.

— Vuonna 2018 painopiste on ollut puhtaan juomaveden saatavuuden parantamisessa sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa, Korhonen kertoo.

Viimeisin Etelä-Libanonia koetellut sota käytiin vuonna 2006, jolloin suurin osa alueen rakennuksista ja infrastruktuurista tuhoutui. Edelleen, 12 vuotta sodan jälkeen, esimerkiksi sähköntuotanto on osittain alkutekijöissään. Alueella ei ole kattavaa sähkönjakeluverkostoa, joten erilaiset generaattorit ja muut sähköntuotantoratkaisut ovat olleet merkittävä osa suomalaistenkin tekemästä CIMIC työstä.

— Vuodesta 2013 on tehty paljon sähkönjakeluun liittyviä projekteja, koska Libanonin sähköverkossa on paljon katkoksia eikä sähköä ole saatavilla vuorokauden ympäri, Korhonen täydentää.

Välimerellinen ilmasto etenkin sisämaassa on kuivaa. Maanviljelyn kastelu- ja vedenkäräysjärjestelmät ovat korvaamaton apu paikallisille maanviljelijöille. Vedenkeräyskuopat, waterholet, keräävät sadekaudella veden suuriin kuoppiin, josta vettä kaipaava maanviljelijä voi käydä hakemassa kasteluvettä sadolleen. Vesikuoppia Etelä-Libanonissa on useita, mutta aluetta koettelevan kuivuuden vuoksi niitä tarvitaan jatkuvasti lisää.

— Etelä-Libanonissa maanviljely on ihmisten pääelinkeino ja siten maatalousveden varastointiin liittyvät projektit, kuten vesikuopat, ovat olleet kysyttyjä projekteja, Korhonen taustoittaa.

Projektit valitaan Suomen kehityspolitiikan linjauksia noudattaen. Linjaukset taas perustuvat hallitusohjelmaan valittuihin painopistealueisiin, joita ovat esimerkiksi naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistuminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö.

— Projektien valinnassa painottuu myös niiden vaikuttavuus eli olemme toteuttaneet nopeita projekteja, jotka kohdistuvat kaikkein haavoittuvimpiin väestöryhmiin sekä hyödyttävät mahdollisimman laajaa väestöä. Toisaalta keskeistä on myös paikallinen omistajuus ja vastuu, minkä vuoksi projektien toteuttamiseen pyritään saamaan vähintään 50% osuus paikalliselta osapuolelta. Tällöin varmistetaan projektien tehokas toteutus ja loppuunsaattaminen, Korhonen valottaa projektien valinnan prosessia.

Koulutus, terveydenhuolto ja muut sosiaalisen tuen kohteet ovat yksi suosituimmista CIMIC työn tavoitteista. Erityisesti koulutukseen liittyvät projektit kehittävät aluetta pitkällä aikavälillä valtavasti, ja näihin Suomi onkin koulutusorientoituneena valtiona keskittynyt paljon.

— Vuonna 2018 on tehty useampi päiväkodin, koulun ja leikkikentän kunnostusprojekti. Lisäksi olemme tehneet jätehuoltohankkeita, parantaneet terveydenhuoltoa sekä hankkineet katuvaloja turvallisuuden lisäämiseksi irlantilais-suomalaisen pataljoonan alueella, Korhonen luettelee.

Suurien projektien lisäksi CIMIC-tiimi tekee matalan kynnyksen outreach-projekteja. Edulliset tai lähes ilmaiset projektit lisäävät rauhanturvaajien yhteistyötä paikallisten kanssa ja jalkauttavat sotilaat osaksi yhteisöjä. Lasten kesäleirien järjestäminen, jalkapallotreenit ja partiolaisten leikittäminen ovat hyvää vaihtelua rauhanturvaajan arkeen ja samalla ne lisäävät osallisuuttaa kylissä ja kyläyhteisöissä. On mukavaa partioida kylillä kun jalkapallotreeneistä tutut lapset ja heidän vanhempansa vilkuttelevat iloisesti ja tulevat juttelemaan.

— CIMIC on jatkuvasti yhteydessä paikalliseen siviiliyhteiskuntaan ja siten ylläpitää tilannetietoisuutta alueen kylistä, väestöstä ja olosuhteista vastuualueella. Toiminnalla tavoitetaan paikalliset vaikuttajat, kuten pormestarit, koulujen rehtorit, sosiaalitoimen edustajat sekä kansalaisjärjestöt, Korhonen kertoo.

CIMIC-toimistosta lelujen ja pillimehujen keskeltä löytää suomalaisen CIMIC tiimin, Jennyn ja Mikon. Molemmat ovat reserviläisiä ja työskennelleet Libanonissa jo lähes vuoden. Jenny on pysynyt koko reissun ajan samassa tehtävässä, mutta Mikko siirtyi CIMIC –toimistoon lähes puoli vuotta sitten muista tehtävistä.

— Tärkeimpiä ominaisuuksia siviilisotilasyhteistyössä ovat vuorovaikutustaidot, sosiaalinen luonne ja oma-aloitteisuus kontaktien luomiseksi paikalliseen yhteisöön. Työ vaatii myös projektinhallintataitoja sekä joustavuutta, koska muutoksia tulee usein eivätkö sovitut aikataulut aina pidä. CIMIC –työssä on eduksi hyvä kielitaito sekä aiempi kokemus monikulttuurisessa työympäristössä toimimisesta, Korhonen kuvailee CIMIC-tiimin vaatimuksia.