Poikkeusolot vaativat varusmiehiltä ja henkilöstöltä venymistä
Puolustusvoimat varautui koronaepidemiaan ja muutti asevelvollisten koulutus- ja lomajärjestelyitä maaliskuussa. Uudet järjestelyt ovat olleet käytössä noin kaksi kuukautta. Nyt kun viruksen leviämisen ehkäisemiseen tarkoitetut toimet ovat vakiintuneet, on aika selvittää varusmiesten sekä kantahenkilökunnan mietteitä järjestelyiden vaikutuksesta koulutusarkeen.
Puolustusvoimat siirtyi lomajärjestelyissä A-B-C-rytmiin. Koulutusyksiköt jaettiin kolmeen eri osastoon, joissa koulutus on järjestelty siten, että osastot ovat erillään toisistaan. Ensi otettiin käyttöön 1+1+1-järjestely jossa oltiin viikko kerrallaan maastossa, kasarmilla ja lomalla. Tartuntojen entistä tehokkaamman ehkäisyn vuoksi siirryttiin 2+2+2-järjestelyyn, jossa vastaavasti vietetään kaksi viikkoa kerrallaan maastossa, kasarmilla ja lomalla. Uusi järjestely vähensi huomattavasti matkustamista kodin ja varuskunnan välillä.
Palvelusmotivaatio korkealla
Poikkeusoloista huolimatta palvelusmotivaatio on pysynyt hyvällä tasolla ja koulutusta on viety eteenpäin.
Hommia pyritään tekemään tosissaan muttei liian vakavasti.
– Vaikka tilanne tai järjestelyt eivät olekaan ideaaleja, on joukkojen ilme ollut pääasiassa hyvä. Hommia pyritään tekemään tosissaan muttei liian vakavasti. Huumorin avulla on selvitty kuukauden kiinnioloistakin, sanoo 3. pioneerijoukkueen johtajana toimiva upseerikokelas Rasmus Uiskamo Kainuun prikaatista.
Pitkä kiinniolo ei ymmärrettävästi ole varusmiesten mieleen, eikä järjestelmän käyttöönottoa otettu tuvissa riemulla vastaan. Varusmiesten keskuudessa ymmärretään kuitenkin toimenpiteiden merkitys.
– Kyllä olisi mukava nähdä läheisiä useammin kuin kerran kuukaudessa, mutta ei tilanteelle juuri mitään mahda. Kyllä lähes kaikki kuitenkin ymmärtävät, että meidänkin turvallisuudesta tässä järjestelyssä on kyse, toteaa pioneeri Nuutti Vänskä.
Tilanne on tuonut mukanaan myös omat haasteensa. Puolustusvoimat on joutunut suunnittelemaan, toimeenpanemaan ja tiedottamaan asioista nopealla aikataululla, sillä tilanne elää ja muuttuu jatkuvasti.
– Välillä tietoa saa vähän turhankin nopealla aikataululla. Kun ensimmäisistä muutoksista tiedotettiin, olimme lähdössä jo samana päivänä lomille. Saimmekin tietää, että lomat on peruttu, eikä se niin mukavaa ollut, kertoo Vänskä.
– Kyllä nämä uudet järjestelyt tietysti vaikuttavat joukkojen ilmeeseen, varsinkin kun minun joukkueeni oli juuri ollut kiinni suhteellisen pitkään ja sitten viikon lomien jälkeen saimmekin kuulla uudesta muutoksesta tähän 2+2+2 systeemiin, jatkaa Uiskamo.
Korona vaikuttaa arkeen
Uuden viikkojärjestyksen lisäksi myös varuskuntien sisällä on tapahtunut muutoksia, kun esimerkiksi sotilaskodeissa asioimiseen on määrätyt ajat, eikä iltavapaille pääse. Salitreenin sijasta varusmiehet suosivatkin nyt lenkkeilyä.
Varuskunta-arjen lisäksi koronapandemia sekoittaa myös Koulutus 2020 -ohjelman uudistusten käyttöönottoa. Pandemia haittaa uuden koulutusjärjestelmän ensimmäistä vuotta. Haasteet on otettu kuitenkin mielenkiinnolla vastaan.
– Koulutus 2020 lähti hyvin käyntiin alkuvuodesta, mutta pandemian iskiessä päälle, suunnitelmat muuttuivat. Koulutuksen tavoitteet ovat silti samat, eikä sisältöön ole juurikaan koskettu, mutta toteutusta on hieman jouduttu muuttamaan, kertoo 2. viestikomppanian varapäällikkö, luutnantti Sasha Palomäki Karjalan prikaatista.
Poikkeusoloista huolimatta Palomäki on kokenut varusmiesten palvelusilmeen ja -motivaation hyväksi.
Tietenkin pitkät kiinniolot vaikuttavat motivaatioon ja jaksamiseen, mutta merkittävää laskua ei ole havaittavissa.
– Yhteiset haasteet ovat yhdistäneet joukkoja, ja koulutusta on jatkettu pääasiassa hyvällä otteella. Tietenkin pitkät kiinniolot vaikuttavat motivaatioon ja jaksamiseen, mutta merkittävää laskua ei ole havaittavissa. Myös pitkät lomat pitkien kiinniolojaksojen jälkeen ovat toimineet hyvänä kannustimena, Palomäki jatkaa.
Kaiken kaikkiaan tilanne on tällä hetkellä rauhallinen ja arki pyörii suhteellisen normaalisti. Sekä varusmiehet että kantahenkilökunta ovat sopeutuneet uuteen ja erilaiseen tilanteeseen.
– Kun näin isoa koneistoa lähdetään kääntämään, niin kaikki ei suju kitkattomasti. Alkuun oli vähän haasteita, ja se vaati kaikilta tahoilta venymistä. Nyt kuitenkin tilanne on stabiloitunut ja arki rullaa kutakuinkin normaalisi. Puolustusvoimat on kuitenkin kriisiolosuhteisiin varautuva organisaatio, eli enemmän huolissani olisin ollut, jos tähän tilanteeseen ei olisi osattu vastata, Palomäki kertoo.
Poikkeuksellista viestintää
Poikkeusoloissa viestinnällä on tärkeä rooli ja Puolustusvoimat on panostanut siihen, että varusmiehillä ja kantahenkilökunnalla olisi mahdollisimman hyvä kuva siitä, mitä tapahtuu.
– Olemme olleet jatkuvassa vuoropuhelussa Karjalan prikaatin esikunnan kanssa ja se on ollut avointa ja hyvää. Tieto on liikkunut nopeasti ja aukkoja on pyritty täyttämään mahdollisimman kattavasti, Palomäki toteaa.
Meillä on ollut vähintään joka viikko, joskus useamminkin komppanian päällikön oppitunti ja siellä meille on kerrottu näistä uusista järjestelyistä.
Myös tiedon kulkua varusmiehille on tehostettu ja varusmiehiä on pyritty tiedottamaan uusista käänteistä mahdollisimman nopeasti huhujen leviämisen välttämiseksi.
– Meillä on ollut vähintään joka viikko, joskus useamminkin komppanian päällikön oppitunti ja siellä meille on kerrottu näistä uusista järjestelyistä. kun on ollut kiireellistä tiedotettavaa herätystäkin joskus aikaistettu, jotta huhuilta on saatu katkaistua siivet nopeasti, Uiskamo kertoo.
