Intistä lentoupseerikurssin kautta sotilaslentäjäksi

Puolustusvoimat kouluttaa lentoreserviupseerikurssilla (LENTORUK) lentäjän ammattiin. Kurssille haetaan ennen varusmiespalvelusta tai sen alussa.

Kapteeni Lauri Lappalainen on kouluttanut lentäjiä viisi vuotta Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Lennonopetuksen lisäksi hän toimii 4. Lentueen varapäällikkönä, ilmataisteluopettajana sekä esityslentäjänä.

– Lentoreserviupseerikurssin alussa suoritetaan alokaskauden sotilaan perustaidot, pelastautumiskoulutus ja johtajakoulutus. Sen jälkeen keskitytään lentoteoriaan, koneeseen, lentämiseen ja ilmataisteluun, Lappalainen kertoo.

Vuosittain kurssille valitaan noin 40 hakijaa, joista noin puolet jatkaa kadettikoulun ohjaajalinjalle kouluttautuakseen Ilma- ja Maavoimien sekä Rajavartiolaitoksen lentäjiksi.

Vastuuta ja rivakkaa uuden tiedon omaksumista

Lennonopettaja, yliluutnantti Niklas Pullin mukaan noin vuoden mittainen LENTORUK vaatii oppilailta ahkeruutta, sitoutumista ja kykyä omaksua uutta tietoa nopeasti, mikä tarkoittaa teorian viemistä käytäntöön. Varsinainen lentovaihe kestää noin puoli vuotta.



– Oppilaan täytyy ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja tehdä töitä. Seuraavalla lennolla tulee osata edellisellä lennolla opitut asiat, Pulli sanoo.

Lentopalvelus alkaa simulaattori- ja ohjaamoharjoittelulla. Yksi lentotunti tarkoittaa huolellista etukäteissuunnittelua, briiffausta ja läpikäyntiä maassa. Lentämään lähdetään vasta, kun opettaja on varma, että oppilas hallitsee opetetut asiat. Tarvittaessa voidaan myös kerrata.

– Alkukoulutuksessa lennetään paljon opettajan kanssa. Opettaja on kyydissä, jos jotain erikoista tulee eteen. Jatkokoulutuksessa LENTORUK:n jälkeen siirrytään pari  ja parvikokonaisuuksiin, jolloin yhteistyökyky korostuu, Pulli kertoo.

Hakijoiden sopivuus testataan monipuolisesti

Lentoupseerikurssille voi hakea, vaikka lentämisestä ei olisi aiempaa kokemusta. Ammatti-ihmiset testaavat hakijoiden sopivuuden lentäjäksi muun muassa fyysisillä ja psykologisilla testeillä, ja myös todistukset huomioidaan.



– Hakemisesta ei tarvitse ottaa stressiä. Ainoa asia, mihin voi itse vaikuttaa, on fyysinen kunto, Pulli painottaa.

Lentäjän työ on turvallisuuskriittistä toimintaa, jossa priorisoidaan ja tehdään päätöksiä sekunneissa. Tarvitaan jämäkkyyttä, omatoimisuutta, kykyä toimia ryhmässä, mutta myös pientä pilkettä silmäkulmassa. Työssä toimitaan paineen alla, ja huonoista päätöksistä tulee päästä nopeasti yli.

– Lentoa ei saa pauselle. Kone täytyy tuoda turvallisesti laskuun, vaikka keikalla olisi sattunut jotain harmittavaakin, Lappalainen sanoo.

Uudet F 35 hävittäjät tuovat lisää opittavaa ja laajentavat tehtäväkenttää.

– Oleellisen tiedon poimiminen, sen perusteella tehtävät päätökset ja järjestelmätuntemus tulevat jatkossa korostumaan, Lappalainen arvioi.

Kansainvälisyys ei näy varusmiesaikana, mutta kurssin myöhemmissä vaiheissa keskustelua käydään englanniksi. Ilmasotakoulussa on tällä hetkellä oppilaita ja opettajia myös Norjasta ja Tanskasta.

Koulutuspolku maanpuolustus- ja ilmailualalle

Opettajille parasta on nähdä, miten oppilaat kehittyvät ja onnistuvat kurssin aikana. Nuoret kasvavat vuoden aikana, oppivat ottamaan vastuuta ja ylittävät itsensä. Samalla selviää, soveltuuko oppilas lentäjäksi.


Lauri Lappalainen on kouluttanut lentäjiä viisi vuotta Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Kuva: Eero Leppänen / Ilmavoimat.

Lappalainen muistuttaa, että lentoupseerin työ ei ole pelkkää lentämistä. Lentoupseeri voi toimia monipuolisesti myös muissa tehtävissä, kuten kouluttajana ja esihenkilönä.

– Lentoupseerikurssi on erittäin mielenkiintoinen ja potentiaalinen vaihtoehto, jos miettii uraa maanpuolustuksen tai ilmailun parissa.

Myös Pulli korostaa kurssin yhteisöllisyyttä.

– LENTORUK:ssa voi saada elämänmittaisia kavereita tai ystäviä. Varusmiespalveluksena lentoreserviupseerikurssi on parasta, mitä voi saada.