Uudet alokkaat palvelukseen Maavoimissa
Maanantaina 5.7. varuskunnat täyttyvät uusista alokkaista. Maavoimissa palveluksensa aloittaa kaikkiaan noin 9000 alokasta. Palveluksen aikana heistä koulutetaan osaava ja monipuolinen joukko reservin ja sodanajan tehtäviin. Koronatilanteen vuoksi palvelusarkea eletään erityisjärjestelyin.
Maavoimien joukko-osastoista eniten alokkaita saapuu Karjalan, Kainuun ja Porin prikaateihin. Ensimmäiset palveluspäivät vierähtävät nopeasti uuteen ympäristöön totutellessa. Alokkaiden arkeen kuuluu esimerkiksi varusteiden noutoa, niiden käytön opettelua ja perehtymistä yleisiin asioihin.
– Alokasjakson kaksi ensimmäistä viikkoa muodostavat orientaatiokurssin, jossa totuttaudutaan uuteen ympäristöön ja toimintatapoihin, Maavoimien koulutuspäällikkö, everstiluutnantti Petri Sipilä kertoo.
Koronaturvallisuus on keskiössä
Koronatoimenpiteet ovat osa arkea ensimmäisestä palveluspäivästä lähtien. Palveluksen aikana toteutetaan jo aiemmilla saapumiserillä hyvin toiminutta osastointia ja koulutuksen jaksottelua. Näin rajataan toistensa kanssa tekemisissä olevien ihmisten määrä mahdollisimman pieneksi.
– Koronatilanne huomioidaan varuskunnan portilta alkaen terveystilan tarkastuksilla ja osastoihin jakamisella, Sipilä toteaa.
Tehokas ja toimiva varusmieskoulutus mahdollistuu korona-aikana erityisjärjestelyin. Esimerkiksi koulutuskokoonpanot ovat pienemmät kuin ennen koronapandemiaa. Alokaskauden jälkeen koulutus jaksotetaan 2+2+2-periaatteella: varusmiehet viettävät kasarmilla, maastossa ja lomalla kussakin kaksi viikkoa. Varusmiehille tarjotaan mahdollisuus vapaaehtoisen koronarokotteen ottamiseen.
Toimiva koulutusjärjestelmä takaa valmiuden
Varusmiespalveluksen aikana alokkaat koulutetaan osaksi laajaa ja osaavaa sodanajan joukkoa. Suomalaisen asevelvollisuuden kautta saadaan lähes koko miespuolinen ikäluokka koulutukseen ja voidaan valita yksittäisille henkilöille Puolustusvoimien tarpeiden ja hänen itsensä kannalta mielekäs tehtävä.
Toimiva ja kehittyvä varusmieskoulutus takaa riittävän valmiuden ja suorituskyvyn kaikissa tilanteissa. Tällä hetkellä koulutuksen kehittämisen painopisteinä ovat erityisesti simulointi ja oppijakeskeinen opetus. Varusmiesten palautteella on kehitystyössä keskeinen rooli.
– Koulutustoimiala seuraa aikaa ja kehittää toimintaansa aktiivisesti vastaamaan muuttuvia haasteita. Varusmiehille tämä näkyy runsaina mahdollisuuksina antaa palautetta saamastaan koulutuksesta. Palautetta antamalla koulutus kehittyy, Sipilä tiivistää.
